Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Ensi vuosi toden sanoo

Hallitus esitteli nopeasti sinetöimäänsä budjettiehdotustaan Säätytalossa maanantaina. Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Antti Rinteen (sd.) hallitus selviytyi ensimmäisestä budjettiriihestään nopeasti. Tapahtumaa varten oli varattu perinteiset kaksi päivää, mutta vain yksi tarvittiin, kun valmista tuli jo maanantaina iltapäivällä. Hallituspuolueiden kellokkaiden mukaan nopea riihi kelpasi todistukseksi siitä, että hallitus on toimintakykyinen ja yhteistyö sujuu hyvin.

Toki budjettiriihtä oli myös pohjustettu perusteellisesti. Etukäteen tiedossa olleista erimielisyyksistä käytiin tiiviitä neuvotteluja pienemmällä joukolla jo etukäteen. Kun kipupisteet oli siivottu pöydältä, hallitus saattoi sinetöidä esityksensä valmiiksi ilman enempiä kädenvääntöjä.

Budjetin pikainen valmistuminen selittyy myös sillä, että vaikeimmat päätöksensä hallitus on lykännyt suosiolla ensi vuoden puolelle. Tässä vaiheessa hallitus keskittyi lähinnä kasvattamaan menoja, mikä sujuu poliitikoilta aina paljon helpommin kuin menojen leikkaaminen. Harva lienee sitä mieltä, etteivät eläkeläiset, työttömät, yksinhuoltajat ja opiskelijat olisi lisäeurojaan ansainneet. Puhumattakaan korkea- ja ammattikouluista, joiden vyötä pari edellistä hallitusta oli kiristänyt tuntuvasti.

Vaikeimmat asiat odottavat vasta ensi kevään kehysriihessä ja syksyn budjettiriihessä. Niissä hallitus aikoo käydä toden teolla käsiksi keinoihin, joiden avulla se uskoo kykenevänsä kustantamaan nyt lukkoon lyömänsä yli miljardin euron pysyvät menonlisäykset. Kyse on työllisyysasteen vahvistamisesta 75 prosenttiin, mihin hallitus on ohjelmansa ja koko tulevaisuutensa sitonut.

Hallituksen haastetta vaikeuttavat yhä heikommat talousnäkymät.

Jo nyt hallitus hyväksyi 25-kohtaisen listan työllisyyden kohentamiseksi. Se oli silti vasta alkulämmittelyä, jonka vaikutuksista hallituksella ei vielä ole tietoa. Järeämpien ratkaisujen vuoron on tultava ensi vuonna, jahka hallituksen avukseen kutsumat työmarkkinajärjestöt ovat saaneet ehdotuksensa valmiiksi.

Alun alkaenkin kovaa työllisyyshaastetta vaikeuttavat entisestään yhä heikommaksi käyvät talousnäkymät. Jos hiipunut kasvu kääntyy taantumaksi, tavoite voi osoittautua ylivoimaiseksi, vaikka kaikki kivet äännettäisiin. Silloin hallituksen pitäisi ryhtyä perumaan jo päättämiään menolisäyksiä täyttääkseen sitoumuksensa, jonka mukaan julkisen talouden on oltava tasapainossa vuonna 2023.

Luvattujen etuuksien peruminen olisi hallitukselle kipeä tehtävä, jonka mahdollisuudesta on toistaiseksi uskaltanut varoittaa vain valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.). Viimeksi maanantaina hän korosti, ettei sellaista vaihtoehtoa ole, jossa vain menot toteutuvat mutta tulot eivät. Nähtäväksi jää, onko koko hallitus tiukan paikan tullen samaa mieltä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi