Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Lapsikato näkyy kohta kouluissa

Peruskoululaisten määrän ennakoidaan vähenevän Lahden ympäristökunnissa 1500 oppilaalla 5-6 vuodessa. Kuva: Sami Lettojärvi

Syntyvyys kääntyi Suomessa tämän vuosikymmenen alussa laskuun, jota on nyt jatkunut jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kun vuonna 2010 syntyi vielä noin 61 000 lasta, viime vuonna jäätiin alle 50 000:een. 

Kolmena viime vuonna suomalaisia on kuollut enemmän kuin syntynyt, ja syntyvyyttä kuvaava hedelmällisyysluku on lähennellyt historiamme matalinta tasoa. Ilman maahanmuuttajaäitejä tilanne olisi vielä lohduttomampi.

Pysyväksi ilmiöksi muuttunut syntyvyyden lasku sai Tilastokeskuksen jo vuosi sitten ennakoimaan, että väestönkasvumme kääntyy laskuksi 2030-luvulla. Väestökato uhkaa myös Päijät-Hämettä. Konsulttiyhtiö MDI on povannut, että maakuntamme asukasluku laskee 12 000:lla vuoteen 2040 mennessä.

Ennustukset ovat huolestuttavaa kuultavaa. Toki ne voivat vielä osoittautua vääriksi, jos perheet innostuvat tulevina vuosina tekemään lapsia tämänhetkistä ahkerammin. Se olisi enemmän kuin suotavaa, sillä nykymenolla meiltä uhkaavat käydä aivan liian vähiin parhaassa työiässä olevat kansalaiset, joiden vero­rahoilla hyvinvointiamme ylläpidetään.

Toistaiseksi ratkaisematon kysymys kuitenkin on, miten käänne saataisiin aikaan, sillä julkisen vallan mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat rajoitetut. Perhepolitiikkaa voi toki aina tehostaa olkoonkin, että elintason nousulla on kaikkialla maailmassa taipumus pikemminkin vähentää kuin lisätä syntyvyyttä.

Uusimmaksi esteeksi syntyvyyden nousun tielle on ilmaantunut ilmasto­ahdistus, jonka oireisiin lukeutuu uusien ihmisten lyhytnäköinen luokittelu pelkäksi rasitukseksi maapallolle.

Muutos lähentelee dramaattista

Vielä on varsin pitkä aika siihen, kun tai jos väki alkaa vähentyä myös Päijät-Hämeessä syntyvyyden laskun vuoksi. Mutta jo paljon nopeammin syntyvyyden laskun vaikutukset alkavat näkyä esimerkiksi koulujen oppilasmäärissä. Muutos lähentelee dramaattista, sillä tuoreen oppilasennusteen mukaan maakunnassa on 5–6 vuoden kuluttua noin 1 500 peruskoululaista vähemmän kuin tänä päivänä.

Kato käy kaikkialla paitsi Lahdessa, missä oppilasmäärän ennakoidaan sentään pysyvän kutakuinkin ennallaan. Useimmissa muissa kunnissa pudotus on niin suuri, että se pakottaa päättäjät pohtimaan vakavasti nykyisen, paljon suurempiin oppilasmääriin perustuvan kouluverkon harventamista, niin kipeitä kysymyksiä kuin koulujen lakkauttamiset aina ovatkin.

Paineita lisää se, että oppilaskato vähentää tuntuvasti kuntien saamia valtionosuuksia. Yksin Hollola arvioi menettävänsä neljä miljoonaa euroa. Muuttoliike voisi vielä korjata tilannetta, mutta liikoja ei senkään varaan kannata laskea.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi