Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Maltti tarpeen budjettiriihessä

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) neuvotteli tällä viikolla budjetista muiden ministeriöiden kanssa. Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtion ensi vuoden talousarvion valmistelu eteni tällä viikolla jälleen askelen eteenpäin, kun varainministeriö (VM) kävi perinteiset neuvottelunsa muiden ministeriöiden kanssa elokuun puolivälissä julkistamansa budjettiesityksen sisällöstä. Niiden jälkeen esitys kypsytellään käsiteltäväksi Antti Rinteen (sd.) hallituksen budjettiriiheen heti syyskuun puolivälin jälkeen.

Tämänviikkoiset neuvottelut käytiin tilanteessa, jossa talouden yleiset näkymät ovat – jos mahdollista – vielä epävarmemmat kuin VM:n oman budjettiriihen aikoihin muutama viikko sitten. Tilastokeskus vahvisti loppuviikosta, että maamme bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa enää puoli prosenttiyksikköä. Se oli melkein puolet vähemmän kuin Tilastokeskus itse oli juuri VM:n riihen edellä ennakoinut.

Kasvun vaisuutta selittää yksityisen kulutuksen vaisuus. Se on huolestuttava merkki, vaikka vienti vetää vielä kohtalaisesti, minkä ansiosta kasvulukemamme pysyvät yhä normaalin suhdannevaihtelun piirissä. Talouden näkymät ovat silti yhä sumeammat. Siitä pitävät huolen kansainväliset ongelmat, kuten kauppasotien uhka, kovan brexitin kasvanut todennäköisyys ja tärkeimmän kauppakumppanimme Saksan vakava yskähtely.

Talouden näkymät ovat yhä sumeammat.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on korostanut, että budjettiesityksellä pyritään valamaan ennustettavuutta ja luottamusta Suomen talouteen vastapainona maailman myllerrykselle. Ensi vuodelle budjetoidut runsaan miljardin euron pysyvät menonlisäykset tosin joudutaan vielä rahoittamaan lisävelalla. Lintilä pitää kuitenkin tiukasti kiinni hallitusohjelman linjauksesta, jonka mukaan julkinen talous saatetaan tasapainoon vuoteen 2023 mennessä.

Tavoite on kannatettava, mutta sen heikkous piilee siinä, että hallitus on sitonut sen, kuten koko ohjelmansa pyrkimykseensä nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Jos tässä epäonnistutaan, tasapainoon ei päästä ilman isoja menoleikkauksia, mikä merkitsisi loppua hallitusohjelmalle ja ehkä koko hallitukselle.

Hallitus aikoo sinänsä ymmärrettävästi päättää järeimmistä työllistämiskeinoistaan vasta ensi vuonna, jotta ne ehditään valmistella riittävän perusteellisesti. Tämä edellyttää syksyn budjettiriiheltä mitä suurinta malttia. Uusia pysyviä menokohteita ei pidä lyödä lukkoon liiaksi ennen täyttä varmuutta siitä, että työllisyyden kasvu huolehtii niiden rahoituksesta.

Tästä syystä esimerkiksi yksi viime viikkojen kiistanaiheista, korkeakoulujen lisärahoitus, on turvallisinta jaksottaa koko vaalikaudelle kertarysäyksen asemesta.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi