Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Ei juuri uutta itärintamalta

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja presidentti Sauli Niinistö tapasivat keskiviikkona Presidentinlinnassa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskiviikkoinen vierailu Suomessa oli viikon mediatapaus, vaikka Putinin ja presidentti Sauli Niinistön tapaamisen suurin anti taisi ainakin tiedotustilaisuuden perusteella olla havainto, että suurimmat kipukohdat Venäjän ja lännen välillä ovat ennallaan.

Itsekriittisyys on valtioille, kenties erityisesti suurvalloille vaikeaa, mutta se kategorinen sävy, jolla Putin kuvasi Venäjän lähinnä uhriksi ja reagoijaksi, kertoo paljon ainakin Venäjän presidentistä, ehkä jotain myös nyky-Venäjästä. Demokratiamielenosoitusten tukahduttaminen ja uusien asejärjestelmien testaaminen eivät ole Venäjällä hallinnon aktiivista toimintaa vaan sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin reagoimista.

Suomelle toimiva keskusteluyhteys Venäjään ja Putiniin on tärkeää. On arvokasta kuulla, mitä Venäjällä kulloinkin ajatellaan. Niinistön ja Putinin keskinäinen suhde vaikuttaisi toimivalta. On syytä olettaa, että suljettujen ovien takana asioista pystytään puhumaan suoraan.

Olisi kenties rohkeaa väittää Suomen ja Venäjän nykysuhdetta erityisen hyväksi. Isompia ongelmia siinä ei kuitenkaan ole, kuten Niinistö tiedotustilaisuudessa totesi. Suomi on presidentin johdolla pyrkinyt pikemminkin ratkaisemaan ongelmia kuin antamaan julistuksia. Tästä pragmaattisuudesta Putin Suomea kehaisikin.

Niinistön ja Putinin keskinäinen suhde vaikuttaisi toimivalta.

Vaikka geopoliittisesti Suomen ja Venäjän läheinen ja toimiva suhde on välttämättömyys, ei Suomen asema ole kenties niin yksinkertainen kuin aiemmin. Euroopan unionin jäsenenä, ja tällä hetkellä vieläpä EU:n puheenjohtajamaana, Suomella on velvollisuus puhua myös laajemman kansainvälisen yhteisön osana ja äänellä, vaikka linjaukset eivät aina Suomen parhaiden etujen mukaisia olisikaan.

Euroopan unionin sisällä Suomi on pitänyt esillä oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista. Suotavaa olisi, että Niinistö veisi tätä viestiä painokkaasti myös Venäjälle. Presidentti Niinistö on todennut, ettei Suomi halua toimia oppimestarina Venäjälle. Ehkä hyvä rooli voisi olla unilukkari, joka pyrkii tarpeen tullen herättelemään suurta naapurimaata. Keskiviikkona Niinistö tökki Putinia vain kevyesti toteamalla, että Suomessa keskusteluyh­teys kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välillä toimii sen verran hyvin, ettei yhteentörmäyksiä ole meillä juuri nähty.

Niinistö tapaa Ukrainan uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin syyskuussa. Nähtäväksi jää, kuullaanko silloin jotain uutta ”käytännön töistä”, joita Niinistö ilmaisi pyrkivänsä edistämään. Venäjä tuskin on hellittämässä otettaan Itä-Ukrainasta, vaikkei se omasta mielestään olekaan konfliktin osapuoli.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi