Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Rahan uusjaolle hyvät perusteet

EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahojen jako tulee elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) pöydälle loppuvuoden aikana. Kuva: Markku Ulander

Keskustelu Euroopan unionin alueiden kehittämiseen tarkoitettujen tukien jakoperusteista kiihtyy. Tiistain Etelä-Suomen Sanomissa näkemyksensä kertovat niin eri maakuntien johtajat kuin päijäthämäläiset vaikuttajatkin.

Lähtösysäys keskustelulle saatiin viime viikolla, kun etelä- ja länsisuomalaisten maakuntien johtajat vaativat rahojen oikeudenmukaisempaa jakoa. Vaatimus pillastutti suurinta tukea nykyisin saavat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat. On puhuttu jopa Etelä-Suomen ryöstöretkestä.

Vankat perusteet rahoituksen uusjaolle ovat kuitenkin olemassa. EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahoituksen kokonaispotti Suomeen on ollut vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Kokonaissummasta Itä- ja Pohjois-Suomelle korvamerkityn harvaan asuttujen alueiden tuen osuus on ollut noin 700 miljoonaa euroa. Lopusta 800 miljoonasta eurosta noin kaksi kolmasosaa on ohjautunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Koko potista Itä- ja Pohjois-Suomen osuus on ollut yli 1,2 miljardia euroa.

Työttömyys ja sosiaalinen pahoinvointi eivät katso karttaa.

Huomattavasta aluekehitysrahoituksesta ovat nauttineet esimerkiksi sellaiset hyvinvoivat kasvukeskukset kuin Oulu ja Kuopio. Samaan aikaan rakennemuutoksesta ja pitkittyneestä työttömyydestä kärsivät Lahti, Kouvola ja Pori ovat jääneet huomattavasti vähäisemmän rahoituksen varaan. Päijät-Hämeen maakuntajohtajan Laura Leppäsen osuvasti kuvailema ”ruostevyöhyke” on jäänyt väliinputoajaksi.

Päijät-Hämeessä ei tavoitella ryöstöä, vaan oikeudenmukaisuutta. Rahoituksen jakaminen asukaslukujen mukaisessa suhteessa niin, että tiettyjä alueita hyvitettäisiin bruttokansantuotteen ja työttömyysasteen perusteella, on hyvä tavoite. Ei voi olla niin, että alue jää vaille tarvitsemaansa tukea vain siksi, että sattuu sijaitsemaan liian lähellä Helsinkiä tai Tamperetta. Työttömyys ja sosiaalinen pahoinvointi eivät katso karttaa.

Kiistellyn rahoituksen jakoperusteista päätetään loppuvuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriössä torniolaisen elinkeino­ministerin Katri Kulmunin (kesk.) johdolla. Kulmuni toivoo, että maakunnat löytäisivät entiseen tapaan yhteisymmärryksen jakoperusteista. Toive on odotettu, sillä keskustan puheenjohtajuudesta parhaillaan kisaava Kulmuni ei halua menettää keskustan sydänmaiden tukea. Puolueen puheenjohtajanakin Kulmunin asema olisi yhtä hankala.

Pienimmän pahan tie olisi, että maakunnat yhteistuumin korjaisivat rahanjakoa. Retorisesti on kuitenkin ammuttu jo niin korkealta ja kovaa, että sovun löytyminen näyttää hankalalta.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi