Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Duoliikenne tekee tuloaan

Duoraitiovaunut ovat arkipäivää muun muassa Ilfeldissä Saksassa. Kuva: Michal Beim / Wikimedia Commons

Rautatien ja raitiotien yhdistävä duoliikenne alkaa Euroopas­sa olla jo varsin tuttu liikennemuoto, vaan ei vielä Suomessa. Nyt Lahden kaupunkiseudulle on tarjolla mahdollisuus toimia tässä kotimaisena uranuurtajana, sillä tuoreen konsulttiselvityksen mukaan Lahden ja Heinolan sekä Lahden ja Orimattilan välisillä radoilla voitaisiin aloittaa henkilöliikenne duoradalla jo vuonna 2025, jos vain rahat löytyvät tarkoitusta varten (ESS 15.8.).

Rahoitus tiedetään tosin tässäkin tapauksessa haastavaksi tehtäväksi, koska kaupunkiseudulle on kehittynyt suuri investointien suma, jolle ei ole loppua näkyvissä. Yksin Lahti on vastikään investoinut eteläiseen ohitiehen 70 miljoonaa euroa kalliiden koulu- ja päiväkotiremonttien lisäksi.

Julkisten rakennusten peruskorjauksista on tullut niin jokavuotista arkipäivää, että ne kilpailisivat myös ensi vuosikymmenellä duoliikenteen edellyttämien määrärahojen kanssa. Kyse ei ole pikkurahasta, sillä konsulttien mukaan tarvittavien radanparannustöiden ja kalustohankintojen hinta kohoaisi edullisimmillaankin päälle 80 miljoonan euron.

Kustannukset moninkertaistuisivat, jos Orimattilan, Lahden ja Heinolan välistä linjaa täydennettäisiin pistoraiteilla Lahden isojen kaupunginosien, keskussairaalan ja Vierumäen urheiluopiston suuntaan. Se olisi toisaalta houkutteleva ratkaisu lisätessään suuresti potentiaalista käyttäjäkuntaa.

Hinta kohoaa väistämättä korkealle.

Johtavat päättäjät suhtautuvat ehdotukseen varovaisen myönteisesti. Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajasta Sirkku Hildénistä (sd.) hanke edistäisi seudun vetovoimaa ja ympäristökaupungin tavoitteita. Kaupunki­kehitysjohtaja Olli Alho näkee sen vastauksena ­uuteen hallitusohjelmaan, jossa kannustetaan kehittämään uusia ­liikennemuotoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Lahti aikookin tarjota hanketta osaksi valtion kanssa neuvoteltavaa MAL-sopimusta, mikä toivottavasti sitouttaisi myös valtion osallistumaan sen kustannuksiin samaan tapaan kuin Tampereelle rakentuvan raitiotien tapauksessa. Valtion avulla tai ilman, hinta kohoaa väistämättä niin korkealle, että kuntien rahkeet tuskin riittävät toteuttamaan hanketta konsulttien esittämässä aikataulussa. Alho puhuukin realistisemmin kymmenestä ja Hildén jopa 12 vuodesta.

Rohkeampi on Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen. Hänestä nopeakin aikataulu on mahdollinen, jos valtio saadaan mukaan. Parkkonen huomauttaa, että Päijät-Häme kaipaa kipeästi investointeja. Siksi tämäkin hanke tulisi nähdä mahdollisuutena eikä etsiä syitä, miksi sitä ei voisi toteuttaa. Se kuulostaa viisaalta neuvolta tässäkin yhteydessä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi