Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hallitus ottaa tietoisen riskin

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) valotti keskiviikkona ensi vuoden budjettiesityksen päälinjoja. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Tuore valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli keskiviikkona ensimmäisen ja tällä erää ehkä myös viimeisen hänen johdollaan valmistellun esityksen tulevan vuoden talousarvioksi.

Odotetusti esitys ei sisältänyt yllätyksiä, sillä se perustuu täysin Antti Rinteen (sd.) hallituksen tuoreeseen ohjemaan. Yllätys ei ollut sekään, että budjetti sai osakseen täystyrmäyksen Lintilän edeltäjältä Petteri Orpolta (kok.). Orpo luonnehti sitä illan A-studiossa jopa dramaattiseksi linjamuutokseksi edellisen hallituksen taloudenpitoon.

Orpo paheksui budjettiehdotuksen lisäävän valtion pysyviä menoja miljardilla eurolla ilman mitään varmuutta niiden rahoittamisesta pysyvillä tulonlisäyksillä. Siten velkaantuminen, jonka edellinen hallitus onnistui melkein pysäyttämään, saa taas uutta vauhtia talouskasvun samaan aikaan hiipuessa.

Lintilä ei edellisen hallituksen ministerinä voinut täysin torjua Orpon kritiikkiä. Hän kuitenkin muistutti, että menonlisäykset parantavat merkittävästi monen ihmisen sosiaaliturvaa, jota viime kaudella heikennettiin taloutta tasapainotettaessa. Tämän vahingon uusi hallitus haluaa ensi töikseen korjata.

Jos tavoite karkaa, hallitus joutuu perumaan uudistuksiaan.

Ja vaikka esitys on rutkasti alijäämäinen, Lintilä korosti sen noudattavan hallituksen kehystä, joka mukaan talouden tulee olla tasapainossa 2023. Tähän hallitus uskoo yltävänsä, kunhan vain työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin. Tässä se ottaa tietoisesti ison riskin.

Orpon mielestä hallitus ei ole esittänyt uskottavia keinoja tavoitteensa saavuttamiseksi. Moite oli sikäli vielä ennenaikainen, että vasta torstaina aloittivat työnsä kolmikantaiset työryhmät, joiden esitysten varaan hallitus laskee ehkä liikaakin pohtiessaan toimia työllisyyden parantamiseksi.

Ensimmäisiä linjauksia hallitus odottaa työryhmiltä jo syyskuun budjettiriiheensä. Se voi olla liikaa vaadittu, sillä työmarkkinajärjestöissä arvioidaan suurimman osan ehdotuksista valmistuvan vasta ensi vuoden puolella. Ja mitä järeämmästä keinosta on kyse, sitä vaikeammaksi niiden etsiminen käy, koska helpot ja kaikille sopivat konstit on jo käytetty.

Silti järeitäkin työllistämistoimia tarvitaan, jotta hallitus kykenee rahoittamaan kaikki lupaamansa uudistukset romahduttamatta julkisen talouden tasapainoa. Jos tavoite karkaa, hallitus joutuu perumaan jo alulle panemiaan uudistuksia. Tämän kansalaiset kokisivat etuuksien leikkauksena, joista hallitus on vannonut pidättäytyvänsä. Siksi hallitus toivoo nyt hartaasti apua työmarkkinajärjestöiltä myös syksyn palkkaneuvotteluissa, joiden vaikutus työllisyyteen tulee olemaan merkittävä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi