Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Epäreilua aluepolitiikkaa

Päijät-Häme varautuu yhdessä kaltaistensa etelä- ja länsisuomalaisten maakuntien kanssa puolustamaan voimakkaasti etujaan, kun Suomessa pian päätetään Euroopan unionin alueiden kehittämiseen tarkoitettujen tukien käytöstä seuraavalla kaudella 2021–2027. Kyse on 4–5 miljardin euron potista, kun mukaan luetaan myös kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus.

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen pitää syystäkin epäoikeudenmukaisena koko EU-jäsenyytemme ajan sovellettua tapaa, jolla suurin osa kyseisestä tuesta on suunnattu Itä- ja Pohjois-Suomeen (ESS 13.8.). Näin on tehty, koska rakennerahastotukienkin jakamisessa on haluttu suosia harvaan asuttuja alueita, joiden ongelmat tunnistettiin jo maamme EU-liittymissopimuksessa.

Alue- ja rakennepolitiikalla on saatu myönteisiä vaikutuksia eritoten siellä, minne rahaa on riittänyt jaettavaksi eniten. Kehityksellä on ollut myös kääntöpuolensa. Itä- ja Pohjois-Suomen kiriessä umpeen eroa muuhun Suomeen, erot muiden maakuntien välillä ja myös niiden sisällä ovat venähtäneet paikoin varsin suuriksi. Myös etelämmässä on alueita, joissa kärsitään esimerkiksi työttömyydestä ja syrjäytymisestä yhtä paljon ellei enemmänkin kuin niin sanotuilla kehitysalueilla.

Huoli Päijät-Hämeen nykyisen aluetukirahoituksen epäoikeudenmukaisuudesta on oikeutettu. Kuluvalla kaudella Päijät-Häme on saanut EU:n rakennerahastotukea vuodessa vain 18 euroa asukasta kohden. Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle samaa rahaa on jaettu moninkertainen määrä, vaikka niiden keskukset Kuopio ja Oulu ovat useimmilla mittareilla paljon elinvoimaisempia kuin Lahti.

Myös etelässä kärsitään työttömyydestä.

Etelän ja lännen maakuntien vaatimus tukirahojen oikeudenmukaisemmaksi jakamiseksi merkitsisi, että Itä- ja Pohjois-Suomessa pitäisi luopua osasta saavutettuja etuja. Tyrmäysisku se ei olisi, sillä harvaan asuttujen alueiden pysyvien haittojen lieventämiseksi varataan jatkossakin erillinen tukensa, josta muut eivät pääse osallisiksi. 

Muilta osin Suomi on tulevalla ohjelmakaudella yhdenvertaista aluetta, joten on täysin maan hallituksen päätettävissä, kuinka johdonmukaisesti se aikoo noudattaa rahanjaossa paitsi oikeudenmukaisuutta myös omaa ohjelmaansa. Siinä lukee, että elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja.

Tämän perusteella hallituksen luulisi olevan helppo muistaa edeltäjiään paremmin myös Päijät-Hämettä kohtalotovereineen ja jättää vähemmälle ne maakunnat, joiden uskoisi jo oppineen seisomaan tukevammin omilla jaloillaan.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi