Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Parjattu kiky tuotti tulosta

Teknologiateollisuuden Minna Helle vaatii muiden työnantajajohtajien tavoin työajan palkatonta lisäystä pysyväksi. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Työmarkkinajärjestöt solmivat kolme vuotta sitten silloisen hallituksen määrätietoisella myötävaikutuksella kilpailukykysopimuksen (kiky), jolla pyrittiin kohentamaan yritystemme kustannuskilpailukykyä suhteessa kovimpiin kilpailijoihimme.

Pian kikyn valmistuttua talous ja työllisyys saivat lisää tuulta purjeisiinsa. Siitä pitäen julkisuudessa on väitelty, keiden tai minkä ansiota myönteinen käännös lopulta oli. Osaltaan kinastelua on lietsonut luotettavan tutkimustiedon puute.

Maanantaina tätä puutetta riensi paikkaamaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreella raportillaan, jonka mukaan kikyllä olisi merkittävä vaikutus työllisyyden kasvuun. Kyse olisi jopa 20 000–42 000 työllisen lisäyksestä vuoteen 2022 mennessä. Sopimukseen sisältyvän työajan palkattoman pidennyksen osuus tästä olisi vajaa puolet.

Leveää haarukkaansa Etla selitti erilaisilla laskentamalleilla, joilla työvoimakustannusten vaikutusta työllisyyteen voidaan arvioida. Raportin arvostelijoiden mielestä Etla sortui kuitenkin virheelliseen oletukseen lähtiessään siitä, että kaikkien työntekijöiden työaika olisi pidentynyt kikyn myötä 24 tuntia vuodessa. Näinhän ei käynyt, koska monilla työpaikoilla pidennys korvattiin jollain muulla toimenpiteellä ja jotkut alat jäivät kokonaan sopimuksen ulkopuolelle.

Kiky ei kohentanut kilpailukykyä pysyvästi.

Etlan raportissa saattoi nähdä myös vilahduksen ketunhännästä, sillä sen oli tilannut kolme isoa työnantajajärjestöä parahiksi ennen syksyllä alkavia työehtosopimusneuvotteluja. Niissä keskeiseksi kiistakysymykseksi on nousemassa juuri kikyn poikima työajan pidennys, jolle työnantajat haluavat jatkoa yhtä innokkaasti kuin palkansaajapuoli sitä vastustaa.

Teollisuusliiton Riku Aalto muistutti maanantaina, että kiky solmittiin tiettynä aikana tiettyjen tarkoitusten saavuttamiseksi. Siten palkattomalle lisätyölle ei enää olisi perusteita. Näkemys on ay-johtajalta tässä hetkessä ymmärrettävä, sillä yritysten kilpailukyky on nyt selvästi vahvempi kuin kolme vuotta sitten, mikä vähentää kikyn kaltaisten järeiden ratkaisujen tarvetta. Työajan pidentäminen on sitä paitsi monella alalla todettu varsin keinotekoiseksi tavaksi parantaa tuottavuutta.

Työmarkkinajohtajienkin kannattaa silti muistaa, että kiky ei kohentanut yritystemme tilannetta pysyvästi. Sillä saavutettu kilpailuetu menetetään nopeasti, jos tuleva liittokierros karkaa neuvottelijoidensa käsistä. Mikäli työajan palkattomasta pidentämisestä luovutaan, sen tilalle on kyettävä sopimaan muita ratkaisuja kustannuspaineiden hillitsemiseksi, jotta vastikään elvytetty kilpailukykymme ei romahda nopeasti uudelleen.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi