Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Pelätyn raskaat yt:t yhtymään

Päijät-Hämeen keskussairaalassa on meneillään iso remontti. Pian remonttiin pannaan myös koko hyvinvointiyhtymän talous. Kuva: Antti Yrjönen

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti odotetusti aloittaa laajat yt-neuvottelut, joista yhtymän toimiva johto teki esityksen jo ennen juhannusta. Taustalla olivat ennusteet, joiden mukaan yhtymän tulos on painumassa jopa runsaat 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Ensi viikolla käynnistyvien yt-neuvottelujen tavoitteet hallitus paalutti juuri niin järeiksi kuin etukäteen oli pelättävissä. Pyrkimyksenä on paikata yhtymän vuotavaa taloutta 15 miljoonalla eurolla sekä ensi että seuraavana vuonna. Jotta tähän yllettäisiin, yt-menettely ulotettiin koskemaan koko 7 000-päistä henkilöstöä, jonka vähentämistarpeeksi arvioidaan tässä vaiheessa 250 henkilötyövuotta.

Tavoitteet ovat omaa luokkaansa Lahden kaupunkikonsernissa 2000-luvulla toteutettujen yt-neuvottelujen historiassa, mutta sitä ovat myös taloudelliset ongelmat, jotka yhtymän ovat tähän ahdinkoon ajaneet.

Sattumaa tai ei, yt:t ajoittuvat hetkeen, jolloin yhtymää johtavat tuoreet voimat. Uutena toimitusjohtajana on juuri aloittanut Marina Erhola, entinen THL:n ylijohtaja. Hallitusta on tovin johtanut kokenut kuntapoliitikko Kari Lempinen (sd.).

Päätöksiä on nyt kyettävä tekemään.

Erhola ja Lempinen aloittelevat työtään epäkiitollisessa tilanteessa, jonka kärjistymiseen heillä itsellään ei ole ollut osaa eikä arpaa. Ehkä siksi kummankin oli helppo perustella, miksi laajat yt-neuvottelut olivat nyt välttämättömät olkoonkin, että koviin tavoitteisiin yltäminen tulee olemaan vaikea urakka.

Erhola totesi suoraan, että yhtymän toiminta ei vastaa kuntien taloudellista kantokykyä, mistä syystä asiaa ei Lempisenkään mukaan voida enää siirtää pidemmälle (ESS 7.8.). Lausunnoista saattoi aistia pientä piikkiä yhtymän vanhaa johtoa kohtaan, vaan ei aiheetta. Aikojen kuluessa vaikeutuneeseen ongelmaan olisi pitänyt käydä päättäväisemmin käsiksi jo ajat sitten.

Yt-neuvottelujen ainoita rajoitteita on, että potilasturvallisuus ei saa vaarantua ja palvelujen lakisääteinen minimi tulisi pystyä turvaamaan. Tämän pitäisi olla itsestäänselvää. Lempinen on lisäksi korostanut, että ”tekeviä käsiä” ei enää voida vähentää. Samaa mieltä lienee myös yhtymän asiakaskunta, mutta nähtäväksi jää, kuinka tarkasti hallitus pystyy nämä tekevät kädet lopulta määrittelemään päätöksiä tehdessään.

Päätöksiä on joka tapauksessa kyettävä tekemään, sillä niin tärkeitä kuin yhtymän palvelut ovat, niihin ei voida loputtomiin kuluttaa enemmän rahaa kuin kunnat pystyvät verorahoillaan maksamaan. Yhtymän entinen johto ei tätä yksinkertaista yhtälöä koskaan sisäistänyt, mistä raskaimman hinnan maksaa nyt voimiensa äärirajoilla jo monin paikoin ponnisteleva henkilöstö.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi