Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Ikkunat auki avaruuteen

Avaruushallinto Nasan välittämässä kuvassa Neil Armstrong jättää 20. heinäkuuta 1969 jalanjälkensä Kuun pinnalle. Kuva: Ho

Näinä päivinä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle.

Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kilpajuoksu avaruuteen oli jatkunut 1950-luvulta alkaen johtopaikan vaihdellessa maailman kahden supervallan välillä.

Neuvostoliiton kosmonautti Juri Gagarin oli vuonna 1961 ensimmäinen ihminen avaruudessa. Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedy käänsi arvovaltatappion tavoitteeksi toteamalla, että Yhdysvallat menee Kuuhun ennen vuosikymmenen loppua.

Keskiviikkona 16. heinäkuuta 1969 Saturnus 5 -kantoraketti vei kolmen astronautin miehittämän Apollo 11 -avaruusaluksen maata kiertävälle radalle ja edelleen kohti Kuuta.

Kalliiden avaruusohjelmien sijasta miljardit voisi sijoittaa Maan pelastustalkoisiin.

Lennon komentaja Neil Armstrong ja kuumoduulin ohjaaja Edwin ”Buzz” Aldrin ottivat 20. heinäkuuta kuuluisat ”pienet askeleensa”, jotka olivat ”suuri harppaus ihmiskunnalle”.

Kuukävely oli avaruuspyrkimysten huipentuma, jota seurattiin tiiviisti Suomessakin.

Muutaman vuoden aikana tehtiin vielä viisi miehitettyä lentoa. Sitten Kuun ”vetovoima” alkoi heikentyä, mutta avaruuden tenho ei kai koskaan katoa ihmisten mielistä.

Avaruuteen myydään matkalippuja. Sähköautomies Elon Musk on puhunut jopa Mars-lennosta.

Onnistunut avaruusohjelma on valtio­johtajille suosion lähde.

Seuraava yhdysvaltalainen voi astua Kuun pinnalle vuonna 2024. Seuraava askel olisi 2030-luvun lopulla Mars.

Avaruuden suurvallaksi pyrkivän Kiinan luotain laskeutui tammikuussa Kuun pimeälle puolelle. Intia keskeytti juuri oman kuurakettinsa laukaisun, mutta projekti jatkuu. Venäjän piirustuksissa on miehitetty lento 2030-luvulla. Japanilla on omia suunnitelmiaan.

Kun suosittu laulaja ”tsiigasi avaruuden ikkunaa” itähelsinkiläisellä kalliolla, hän katsoi alas, kiteitä kivessä.

Katseen suunnan vaihto yläviistosta alaviistoon voisi olla vastaus myös silloin, jos kuulentojen tarpeellisuutta kysyttäisiin tavalliselta kansalta.

Kalliiden avaruusohjelmien sijasta miljardit voisi sijoittaa Maan pelastustalkoisiin, uudenlaisten energiaratkaisujen kehittämiseen tai ruoan hankkimiseen lähes miljardille nälkää näkevälle.

Avaruusosaamisella on kuitenkin arvonsa. Kenties eniten tavallisen ihmisen arkeen ovat vaikuttaneet satelliitit, joiden avulla ennustetaan säätä tai löydetään tie oikeaan osoitteeseen.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi