Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Ilmastotavoite lähemmäksi

Ympäristökomissaari Karmenu Vella ja ministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoivat ympäristöneuvoston käymistä keskusteluista. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ympäristöministerien tapaaminen loppuviikolla jatkoi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ministerikokousten sarjaa Helsingissä.

Finlandia-talolla keskusteltiin monien jäsenmaiden kannattamasta pyrkimyksestä kirjata EU:n ilmasto­tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Se on Suomen puheenjohtajuuskauden tavoite.

Mitään päätöksiä ei tehty, eivätkä ne edes kuulu epävirallisten ministerikokousten toimivaltaan.

Varovaisen myönteistä tietoa toki saatiin. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) arvioi torstain keskustelujen jälkeen, että EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteesta on mahdollista saavuttaa sopu vuoden loppuun mennessä.

Ääri-ilmiöt lisännevät epäilijöiden valmiutta hyväksyä muutoksia ilmastotavoitteisiin.

Mikkonen tulkinnee oikein ympäristöministerien näkökantoja. He ovat ammatti-ihmisiä ja hyvin tietoisia tarvittavista toimista. Toivottavasti myös muut päättäjät eri maissa ovat samalla kannalla.

Nykyisen ilmastotavoitteen mukaan EU:n tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä 40 prosentilla vuodesta 1990. Tätä tavoitetta halutaan kiristää 55 prosenttiin.

Päästötavoitteista keskusteltiin edellisen kerran huippukokouksessa juhannusviikolla Brysselissä. Kirjaus hiilineutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä jäi monien pettymykseksi tekemättä, sillä Puola, Unkari ja Tšekki sekä osin myös Viro eivät halunneet sitoutua uuteen ilmastotavoitteeseen.

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmaan pääsee saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan.

Suomen kansallinen tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kansallisten tavoitteiden rinnalla myös yhteisiä tavoitteita pitää tiukentaa.

Muutoksia päästötavoitteisiin ei tule ainakaan ennen syyskuussa pidettävää YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokousta.

Paahtava kuumuus, myrskyt ja muut ääri-ilmiöt lisännevät epäilijöiden valmiutta hyväksyä muutoksia.

Tuskin mikään maa suoranaisesti vastustaa välttämättömiksi tiedettyjä päästövähennystavoitteita. Keskeinen kysymys epäilevälle kolmikolle ja omat varauksensa esittäneelle Virolle on se, mitä näissä maissa pitää tehdä EU:n kokonaistavoitteen saavuttamiseksi.

Tietä uusien ilmastotavoitteiden asettamiselle ja toteuttamiselle voi huomattavasti tasoittaa tukemalla määrätietoisesti ympäristöhankkeita. Ilmastonäkökulma olkoon aina mielessä, kun EU:lle neuvotellaan uutta rahoituskehystä vuosille 2012–2027.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi