Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Maltti on valttia vieraslajitalkoissa

Jättiputkea tulee torjua vain hyvin suojautuneena. Kuva: Viena Kytöjoki

Vieraslajit ovat kesän puheenaihe.

Juna meni jo, osittain. Esimerkiksi lupiini on monin paikoin kukkinut ja siementänyt, joten työtä riittää taatusti myös ensi vuonna ja siitäkin eteenpäin.

Tänään on avoimien puutarhojen päivä. Päijät-Hämeessä 17 kohdetta tarjoaa kiinnostavan kattauksen. Nyt pääsee katsomaan valikoitua joukkoa, mutta tämä on oiva päivä vilkaista myös omaa lähipiiriä.

Ääriasenteet voi aina ­kyseenalaistaa.

Näkyykö kenties vieraslajeja?

Muualta tulleet, mutta suomalaiseen luontoon sopeutuneet lajit ovat monin paikoin ottaneet yliotteen perinteisistä kasveista.

Melkein kaikki lajit ovat tänne joskus jostakin levinneet joko ­itsestään tai ihmisen auttamana.

Jotkut ovat villiintyneet pihassa ja jatkaneet elämäänsä naapurien puutarhoissa ja joutomailla.

Olisi syytä pohtia tarkkaan myös ­nykyisin myytävien kasvien ominaisuuksia, jotta uusia ongelmia ei ­syntyisi.

Vieraslajit ovat paha vitsaus, mutta ­ääriasenteet voi aina kyseenalaistaa.

Kurtturuusu joutaa varmasti pois saaristopaikoista ja muilta herkiltä ­alueilta. Kasvakoon pieni kurtturuusupensas siellä, missä se tuottaa iloa eikä leviä kaikentukahduttavaksi kasvustoksi.

Voisiko kasvuvoimaista komealupiinia hyödyntää maanparannuksessa?

Tiedotus nousee ylitse muiden, kun haittakasveista halutaan eroon, sanoi hortonomi Miia Korhonen Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa. Hän viittasi VieKas-hankkeeseen ja muihin verkosta löytyviin tietolähteisiin.

On huomattava, että kurtturuusun tunnistaminen sukulaiskasviensa joukosta voi olla hankalaa.

Jättiputkea torjutaan käsineet kädessä. Jos kasvia lähestyy suojaamattomana, myrkky ja auringonvalo nostattavat rakkuloita ihoon.

Kunnilla ja valtiolla on iso työ saada vieraslajit kuriin omilla maillaan. Julkisen vallan tulee myös näyttää esimerkkiä meille muille.

Tarvitaan nykyistä tukevampaa ohjausta, jotta suomalaiset saadaan mukaan kansallisiin kitkentätalkoisiin.

Onko tätä päivää säilöä vieraslajeilla täytettyjä jätesäkkejä pihoilla kuten neuvotaan? Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt voisivat aktivoitua vieraslajien vastaanottajina ja kenties jalostaa massasta jotain hyödyllistä.

Kaikkien on hyvä ymmärtää, että vieraslajin poistaminen ei käy noin vain. Edessä on työsarkaa jopa vuosikymmeniksi.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi