Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Työllisyyteen keinovalikoimaa

Työmarkkinajärjestöt haluavat tukea työttömien koulutusta yhtenä työllisyyttä edistävänä keinona. Kuva: Janne Ranne

Monet työmarkkinajärjestöt ovat kantaneet kortensa kekoon antamalla ehdotuksia, joiden avulla hallitus voisi päästä kovaan, 75 prosentin työllisyystavoitteeseensa alkaneella vaalikaudella. Suomen talouteen ja työllisyyteen vaikuttaa vahvasti myös muun Euroopan ja koko ­maailman talous, mutta kotimaassakin täytyy löytää tapoja, joilla uusia työpaikkoja saadaan syntymään ja työn tekeminen on aina kannattavaa. Lisäksi tarvitaan tapoja, jotka auttavat nostamaan osaamistasoa tai vaihtamaan alaa, jotta työvoima ja työpaikat kohtaavat nykyistä paremmin.

Esimerkiksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat tehneet työllistämiskeinoiksi monen kohdan listat. Kaikkien näiden ehdotuksista löytyvät ainakin liikkuvuuden helpottaminen sekä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen.

EK on myös laskenut, kuinka monta työpaikkaa sen kunkin ehdotuksen toteuttaminen toisi ja toisaalta sen, miten se tasapainottaisi valtion taloutta. Liikkuvuuden parantamisen ei katsota ratkaisevan kovin suurta osaa ongelmasta, vaan sen työllisyysvaikutus arvioidaan muutamaksi sadaksi.

Kaikkien ehdotuksista löytyvät ainakin liikkuvuuden helpottaminen ja koulutukseen panostaminen.

EK:n listan ansiona on konkretia, mutta puutteena kenties se, että ehdotuksissa kaikki velvoitteet näyttävät kohdistuvan muuhun kuin elinkeinoelämään itseensä. EK haluaa muun muassa parantaa työttömyysturvan kannustavuutta lyhentämällä työttömyysturvan kestoa ja pudottamalla sen tasoa kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen. Lisäksi se haluaa uudistaa perhevapaita tasaamalla vanhempainvapaita nykyistä enemmän äidin ja isän välillä sekä lyhentämällä kotihoidontuen enimmäiskeston 18 kuukauteen.

EK haluaa myös laskea työllistämisen riskiä yrityksille sillä, että määräaikaisia sopimuksia voisi solmia nykyistä kevyemmin perustein.

SAK:n ja STT:n työllistämiskeinoissa on ykkösenä työllisyyspalveluiden parantaminen. Keskusjärjestöt haluavat uudistaa työvoimapalveluja siten, että ne tukevat nykyistä paremmin työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä. STTK haluaa kiinnittää huomiota erityisesti vaikeasti työllistyvien, kuten ikääntyvien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllistämiseen. 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttääkin sitä, että autetaan töihin myös niitä, jotka eivät pysty raskaisiin töihin tai vaativat osaamisensa päivittämistä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi