Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Perhevapaa hakee muotoaan

Perhevapaauudistuksen valmistelu siirtyy seuraavaksi työmarkkinajärjestöjen urakaksi. Kuva: Mervi Pasanen

Edelliseltä Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta jäi soten lisäksi tekemättä myös perhevapaauudistus, vaikka sen tarpeen tunnustivat käytännöllisesti katsoen kaikki puolueet kuten myös työmarkkinajärjestöt.

Nykyisen järjestelmän heikkoudeksi on havaittu, että se kannustaa vain hyvin heikosti isiä käyttämään heille tarjolla olevaa osuutta perhevapaista. Siten vapaat ovat jääneet voittopuolisesti äitien pidettäviksi, mikä tutkimusten mukaan on heikentänyt heidän asemaansa työmarkkinoilla.

Perhevapaalta palaavien äitien ansiot ja eläkekertymät jäävät helposti niukemmiksi kuin lapsettomien naistyöntekijöiden. Nykyistä järjestelmäämme on myös pidetty yhtenä syynä siihen, että pienten lasten äitien työllisyysaste on meillä paljon pienempi kuin Ruotsissa.

Sipilän hallitus tunsi tarpeen, mutta ei kyennyt löytämään riittävää yhteisymmärrystä. Tuoreelta Antti Rinteen (sd.) hallitukselta urakka näyttää sitä vaston sujuneen ainakin aluksi mutkattomammin.

EK on jo tyrmännyt hallituksen mallin.

Hallitus tavoittelee mallia, jossa äidille ja isälle tulisi oma viiden kuukauden kiintiönsä. Tämän lisäksi vanhemmat voisivat jakaa viiden tai jopa kuuden kuukauden vapaajakson kuten haluavat. Näin ansiosidonnaisten vapaiden yhteenlaskettu kesto kasvaisi useilla kuukausilla. Samalla isien osuus väistämättä pitenisi ja äitien pysyisi vähintään entisellään. Kotihoidontuki säilyisi keskustan mieliksi ennallaan.

Uudistuksen valmisteluvastuu siirtyy seuraavaksi työmarkkinajärjestöille, joiden tahtoa hallitus haluaa Rinteen mukaan kunnioittaa. Lupaukselle voi tulla käyttöä, sillä järjestöjen ensiarviot olivat siinä määrin kriittisiä, että valmistelu tuskin etenee täysin hallituksen antamien nuottien mukaisesti.

Työnantajien EK on jo ehtinyt tyrmätä hallituksen mallin viitaten ekonomistien laskelmiin, joiden mukaan se voisi vaikuttaa työllisyyteen jopa kielteisesti. EK:ta arveluttaa myös noin 100 miljoonan euron hintalappu.

Palkansaajien SAK suhtautuu malliin selvästi myönteisemmin korostaen sen vahvistavan perheissä tasa-arvoa hoitovastuun jakamisessa. Näyttääkin siltä, että hallitus on perhevapaakaavailuissaan nostanut sinänsä ymmärrettävästi etusijalle perheiden tasa-arvon ja hyvinvoinnin vahvistamisen jättäen työllisyysnäkökulman tällä kertaa taka-alalle.

Työllisyysvaikutuksia hallitus ei kuitenkaan voi jättää huo- 29 mioitta, jos ne todella kääntyvät negatiivisiksi uudistuksen edetessä. Hallitus kun on sitoutunut tekemään sellaisissa tapauksissa aina korvaavia toimia, jotka parantavat työllisyyttä. Se on tarpeellinen mutta haastava sitoumus.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi