Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Aktiivimalli perustui vikaoletuksiin

Uusi hallitus on linjannut, että vuoden 2018 alusta voimassa ollut aktiivimalli lakkaa. Vaikka aktiivimallissa oli varmasti myös hyvää tarkoittavia 29 ominaisuuksia, se ilmeisesti luotiin sillä oletuk­sella, että suuri osa työttömistä on lähtökohtaisesti ­passiivisia.

Mallista henki se ajatus, että jos työttömäksi joutuneita ei erikseen rankaista, he eivät hakeudu töihin vaan jäävät mieluummin elämään tukien varassa. Toisaalta siihen sisältyi olettamus, että uusia työpaikkoja syntyy työnhakijoita aktivoimalla. Työttömyyden takana on kuitenkin useimmiten se, että työntekijöiden määrää vähennetään tai että työpaikkoja lakkaa tai siirtyy muualle.

Aktivoinnin pitäisi perustua siihen tosiasiaan, että valtaosa työttömistä on nimenomaan työttömiä työnhakijoita, ei työn vieroksujia. Palkkatyöstä päivärahalle siirtyminen pudottaa jokaisen ansiotasoa, mikä on hankala tilanne kenelle tahansa.

Aktiivimallia ei ole pidetty työllistymisen kannalta hyödyllisenä.

On karua, että kun ihminen joutuu irtisanotuksi ilman omaa syytään ja hakee kymmeniä, ellei satoja työpaikkoja ilman, että löytää uutta työtä, järjestelmä rankaisee häntä pudottamalla päivärahan määrää. Hyviin työpaikkoihin on aina runsaasti hakijoita, eivätkä työnhakijat voi päättää työnantajien puolesta, kuka mihinkin tehtävään valitaan. Työnantaja valitsee hakijoiden joukosta itselleen sopivimman, ja aina moni päteväkin hakija jää ulkopuolelle.

Aktiivimallin ehdot ovat olleet kaikille samat, vaikka kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta aktiivisuusehtojen täyttämiseen jo maantieteellisistäkin syistä. Samanlaisia työllistymispalveluja ja lyhyitä työllistymismahdollisuuksia ei ole tarjolla joka paikassa eikä kaikille muutenkaan.

Myös koulutustausta ja terveydelliset syyt rajoittavat monien mahdollisuuksia vastaan ottaa mitä tahansa työtä.

Kun Etelä-Suomen Sanomat julkaisi aktiivimallista useita juttuja viime viikolla, keskusteluista kävi ilmi muun 29 muassa se, että ikääntyneen, yli 60-vuotiaan työttömän, on hyvin vaikeaa ehtoja täyttää. Sopivaa koulutusta ei välttämättä edes tarjota, jos ihminen lähestyy eläkeikää. Iästä taas ei pitäisi syyllistää ketään.

Mallin takana eivät runsaan vuoden kokemuksen jälkeen olleet kaikki asiantuntijatkaan. He pitivät aiempaa karenssijärjestelmää riittävänä. Myös työvoima- ja elinkeinokeskusten asiantuntijat ja esimiehet ovat olleet halukkaita luopumaan koko mallista, koska sitä ei ole pidetty työllistymisen kannalta hyödyllisenä.

Aktiivimallin sijasta on keskusteltu siitä, että työvoimaviranomaisten resursseja lisättäisiin huomattavasti niin, että työttömät työnhakijat saisivat nykyistä parempaa ohjausta ja apua työnhakuunsa. Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että työttömyyden pitkittyminen täytyy pyrkiä estämään kaikin keinoin estämään.

Paras ratkaisu ei yleensä ole rankaiseminen vaan kullekin sopivien palvelujen ja koulutuksen tarjoaminen myös niissä tilanteissa, että hakijan omalta alalta työnsaanti näyttää mahdottomalta. Se voi merkitä suuria panostuksia oppisopimuskoulutukseen ja muuhun koulutukseen, jotta alanvaihto ei kaadu siihen, ettei opiskeluun ole varaa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi