Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Yhtymä ei voi väistää yt-neuvotteluja

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tarjosi kesän toistaiseksi kuumimpana päivänä torstaina kylmän suihkun eritoten koko seitsentuhantiselle henkilöstölleen.

Yhtymän johto esittää pian kokoontuvalle hallitukselle yt-nevottelujen aloittamista lomien jälkeen elokuussa. Esityksen toteutumista ei kannata epäillä, sillä sen taustalla oli tuore arvio, jonka mukaan tämän vuoden tulos on painumassa peräti 33,8 miljoonaa euroa miinukselle.

Koska alkuvuodesta sovitut säästötoimet ovat osoittautuneet riittämättömäksi, johto ei näe muuta vaihtoehtoa kuin turvautua yt-neuvotteluihin, jotta yhtymän toimintakyky ja päijäthämäläisten palvelut tulevat turvatuiksi. Johto ei tosin vielä esittänyt edes karkeaa arviota siitä, kuinka paljon säästöjä yt-menettelyllä pyritään hakemaan ja millaisin keinoin. Joka tapauksessa niissä on tarkoitus käydä läpi yhtymän koko toiminta.

Niin ikävä uutinen kuin yt-neuvotteluihin turvautuminen aina onkin, minkäänlaisena yllätyksenä sitä ei voida tässä tapauksessa enää pitää.

Monestakaan niin sanotusta tekevästä kädestä on tuskin mahdollista luopua.

Vuoden 2017 alussa aloittanut yhtymä on voinut ylpeillä valtakunnallisilla vertailuilla, joiden perusteella se tuottaa asiakkaidensa sote-palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Saman aikaan sen talouskurimus on kuitenkin syventynyt mittoihin, joka jo ajat sitten ylitti palvelut kustantavien omistajakuntien sietokyvyn.

Kuntien tuntema epäluottamus pakotti jo viime talvena yhtymän toimitusjohtajan hakeutumaan muihin maisemiin. Ja kuntien painostus lienee vauhdittanut tuntuvasti myös tulevia yt-neuvotteluja, joissa yhtymän tuoreen muutosjohtajan Asko Saaren mukaan ”myllätään läpi kaikki” (ESS 7.6.).

Kuulostaa siltä, että yt-neuvotteluissa tehtäisiin vihdoin se, mikä yhtymässä olisi pitänyt tehdä heti alussa, kun yhteen oli liitetty neljä suurta sote-palveluista huolehtinutta julkista organisaatiota.

Yhtymän silloinen poliittinen johto toki aloitti päällekkäisyyksien purkamisen raamit ryskyen. Työ jäi kuitenkin kesken, kun kuntavaalien jälkeen valittu uusi hallitus otti selvästi varovaisemman ja ajoittain jopa passiiviselta vaikuttaneen linjan.

Tässä kuussa hallituksen puheenjohtaja vaihtui, sillä Ville Skinnari (sd.) ei ministerikiireiltään ehdi enää johtaa paikallista kuntayhtymää. Tilalle nousi hänen puoluetoverinsa Kari Lempinen, joka vaikutti edellisessä hallituksessa.

Lempinen on paluunsa jälkeen puhunut yhtymän tilanteesta korostetun maltilliseen sävyyn. Yt-prosessinkin hän on jo luvannut viedä hallitusti läpi siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa henkilöstölle.

Henkilöstön huomioon ottaminen on aina tärkeää yt-neuvotteluissa. Ja yhtymässä tuskin on mahdollista luopua monestakaan niin sanotusta tekevästä kädestä aikana, jolloin palvelujen kysynnän ennustetaan vain kasvavan entisestään.

Tämä ei silti poista kipeää tarvetta saada riittävän tehokkaita ratkaisuja, jotta yhtymän talous nostetaan kestävämmälle pohjalle. Uudistettu hallitus ja elokuussa aloittava uusi toimitusjohtaja Marina Erhola ovat tässä toivottavasti edeltäjiänsä jämäkämpiä. Epäonnistuminen vaarantaisi palvelut paitsi yhtymässä, myös omistajakunnissa, joilta kärsivällisyyden lisäksi alkavat myös rahat loppua.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi