Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Rinteen hallitus tekee pesäeron edeltäjäänsä

Antti Rinne (sd.) ei onnistunut luotsaamaan hallitusneuvotteluja maaliin tavoittelemassaan parin viikon ihanneajassa. Viikonloppuna lopullisen muotonsa saaneen ohjelman synnyttäminen kesti lopulta melkein tuplasti kauemmin.

Saavutus ei silti ole huono. Kertoo paljon Rinteen ay-johtajana oppimista neuvottelutaidoista, että ohjelma saatiin koottua aineksista, joita sävyttivät niukan vaalivoiton Rinteelle antama poikkeuksellisen ohut valtakirja ja puolueiden monet kynnyskysymykset.

Toki puolueiden päättävät elimet pääsevät vielä sanomaan viimeisen sanansa hallitukseen osallistumisesta. Vasemmistoliitto kuulee pikaisesti koko jäsenistöään. Suuri yllätys kuitenkin olisi, jos yksikin puolue kieltäytyisi kaiken saavuttamansa jälkeen.

Hallitusohjelmaa on luonnehdittu vasemmistolaisimmaksi aikoihin, vaikka vasemmistopuolueet keräsivät vaaleissa hädin tuskin neljänneksen äänistä. Vasemmalla ymmärretään, että tilaisuus tuskin toistuu, jos se nyt jätetään hyödyntämättä. Sama pätee vihreisiin, jotka voivat kehua tekevänsä kohta maailman kunnianhimoisinta ilmasto­politiikkaa.

Arvoitus on, miten rahat lopulta riittävät ohjelman toteuttamiseen.

Rinteen hallitus ottaa selvän pesäeron edeltäjäänsä Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen, jonka kiisteltyjä päätöksiä arvostelemalla entiset oppositiopuolueet menestyivät vaaleissa niin hyvin, että tie valtaan tasoittui. Lähtökohtakin on mukavampi, sillä siinä missä Sipilän hallitus joutui keskittymään julkisen talouden tasapainottamiseen, Rinteen hallitus kasvattaa – talouden heikkeneviä suhdannenäkymiä uhmatenkin – pysyviä menoja yli 1,2 miljardilla eurolla.

Erikoista on vain, että ex-opposition kanssa ryhtyy edellisen hallituksen tekemiä syntejä pesemään puhtaaksi myös sen pääpuolue, alkiolaisia juuriaan etsivä keskusta. Rinteen halu ottaa keskusta kumppanikseen kokoomuksen asemesta oli niin palava, että pelin paikan haistanut keskusta onnistui ajamaan kynnyskysymyksensä komeasti läpi. Näin hämmästyttävään saavutukseen puolue tuskin uskoi itsekään murskaavan vaalitappionsa hetkellä.

Pian alkavissa päätöstenpurkutalkoissa siirretään histo­rian roskakoriin monta Sipilän hallituksen päätöstä, joiden perään harva jää suremaan. Kyytiä saavat aktiivimallin leikkurit ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus. Sosiaalietuuksien indeksit otetaan taas käyttöön, ja leikattuja määrärahoja palautetaan muiden muassa koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen ja väyliin.

Edellisten hallitusten vyönkiristysten raskauttamat kansalaiset varmasti tervehtivät ohjelmaa helpottuneena. Suuri arvoitus kuitenkin on, miten rahat lopulta riittävät ohjelman hyvää tarkoittavien asioiden toteuttamiseen. Köpelösti voi käydä varsinkin, jos työllisyysastetta ei kyetä nostamaan hallituksen toivomalle tasolle.

Työllistämiskeinojen lisäksi hallitus ulkoistaa monta muutakin keskeistä tavoitettaan työmarkkinajärjestöjen sekä erilaisten työryhmien ja komiteoiden pohdittavaksi. Parhaassa tapauksessa menetelmällä sitoutetaan jo varhain kaikki asianosaiset uudistusten taakse. Huonommassa tapauk­sessa sillä vain lykätään myöhemmin puhkeaviksi riidanaiheita, jotka olisi kannattanut sovitella yhteen jo ­Säätytalossa hallituksen toimintakyvyn varmistamiseksi.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi