Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Inhorealistinen budjettikehys lahtelaisittain

Lahden kaupunginhallitus varautuu ensi vuoden ­talousarviokehyksessään poikkeuksellisen suureen menojen kasvuun. Toimintamenoihin esitetään jopa 4,3 prosentin lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Rahassa se tarkoittaa runsasta 33 miljoonaa lisäeuroa.

33 miljoonaa euroa on yhtä suuri summa, jolla Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tulos uhkaa tuoreimpien arvioiden mukaan vajota tänä vuonna miinukselle. Yhtymän suurimpana omistajana Lahden osuus vajeen kattamisessa on noin puolet.

Yhtymän krooninen talouskurimus on myös suurin syy siihen, että kaupunki joutuu laatimaan oman budjettinsa normaalia paljon suuremman menojen kasvun pohjalta. Kyse on inhorealismista, sillä palvelujen ostot yhtymältä ovat budjetin ylivoimaisesti suurin menoerä.

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhtymän kustannusten kasvuvauhti hipoi peräti kuutta prosenttia. Vaikka yhtymän uuden johdon vakaana aikomuksena – ja osakaskuntien tiukkana vaatimuksena – on saada menojen kasvu aisoihin, isoa laivaa tuskin saadaan käännetyksi niin nopeasti, että kaupungin maksupaineet helpottuisivat tarpeeksi pian tarpeeksi paljon.

Tasapainotusohjelman päivittäminen on enemmän kuin paikallaan.

Parempaa kaupunki odottaa vasta ensi vuoden puolella, jolloin yhtymän kustannukset saisivat kasvaa enää enintään kaksi prosenttia vuodessa. Jos niin onnellisesti kävisi, kaupungin omien menojen kasvu kyettäisiin pitämään ennen pitkää maltillisessa, puolentoista prosentin vauhdissa. Nämä toiveikkaat luvut kaupunginhallitus kirjasi raamiesitykseensä vuosien 2020 ja 2021 kohdalle.

Hyvinvointiyhtymästä singahdelleita lisälaskuja maksellessaan kaupunki on kyennyt pitämään oman kulurakenteensa paljon paremmin hallinnassa. Silti se varautuu hillitsemään omia kustannusten nousupaineitaan päivittämällä osin vielä toteuttamatta jääneen tasapainotusohjelmansa. Alustavasti on jo hahmoteltu, että käyttömenoista säästettäisiin ensi vuonna runsaat seitsemän ja investoinneistakin pari miljoonaa euroa.

Varautuminen on viisautta yksin siitä syystä, että hyvinvointiyhtymän menojen saamisesta hallintaan ei toistaiseksi ole vielä minkäänlaista varmuutta. Pilviä Lahdenkin taivaanrantaan nostavat myös ennusteet yleisen talouskasvun hidastumisesta.

Yksin näistä seikoista johtuen tasapainotusohjelman päivittäminen on enemmän kuin paikallaan. Huolestuttavan tutulta kuitenkin kuulostaa se, että ohjelma lepää edelleen kovin yleisellä tasolla sisältämättä toimia, joilla säästöt oikeasti olisi tarkoitus saada aikaan. Niitä odoteltaes­sa on helppo yhtyä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan Juha Rostedtin (kok.) vaatimukseen, että konkretiaa pitää tuoda päätettäväksi mahdollisimman nopeasti (ESS 28.5.).

Myönteistä on, että tasapainotusta ei haeta ensisijaisesti veronmaksajien kukkarolta. Suurten kaupunkien korkein veroprosentti 20,75 esitetään pidettäväksi ennallaan.

Ilman korotustakin kehyksen mukainen tulos nousisi ylijäämäiseksi, mutta vuosikate jäisi niin heiveröiseksi, että puolet investoinneista jouduttaisiin edelleen rahoittamaan lisävelalla. Siten valtuuston tavoitteekseen asettama talouden pysyvä tasapaino on karkaamassa päättäjiltä yhä kauem­mas horisonttiin.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi