Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hallituksen investoitava opetukseen

Suomen koulujärjestelmä on pitkään ollut yleinen ihailun aihe maailmalla. Peruskoulujärjestelmä on ollut käytössä pian 50 vuotta ja perusopetusta on laajennettu koskemaan myös niin sanottua 0. luokkaa eli esikoulua. Oppilaiden osaaminen on ollut maailman mittakaavassa ensiluokkaista. OECD-maiden vertailussa suomalaiset 15-vuotiaat sijoittuivat mitalisijoille kolmen vuoden välein järjestettävissä Pisa-tutkimuksissa useita kertoja peräkkäin 2000-luvulla. Mitattavia asioita ovat olleet lukutaidon lisäksi matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen sekä ongelmanratkaisu.

Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomi tunnettiin 2000-luvun alussa maailmalla kahdesta asiasta: Nokiasta ja koulujärjestelmästä. Nokian puhelimille kävi sittemmin huonosti, mutta koululla on edelleen nenä pinnalla. Tosin sekään ei ole enää kahdessa viimeisimmässä Pisa-mittauksessa yltänyt yhtä hyviin tuloksiin kuin aiemmin.

Nopeasti ajatellen voisi vetää sen johtopäätöksen, että kahden edellisen hallituksen toteuttamat yhteensä noin 1,5 miljardin euron leikkaukset koulutukseen olisivat syynä sille, että Suomi ei enää pärjää verrokkimaidensa kanssa oppimistuloksissa yhtä hyvin kuin ennen. Osittain se voi olla tottakin, mutta Pisa-tutkimuksissa on mitattu erityisesti peruskoululaisten osaamista, kun taas leikkaukset ovat kurjistaneet etenkin toisen ­asteen opiskelua ja korkeakouluja.

Näitä leikkauksia on syytäkin kritisoida. Lukioiden ryhmäkoot ovat kasvaneet ja yksiköitä on jouduttu lakkauttamaan, myös Päijät-Hämeessä. Ammatillisten oppilaitosten reformi on johtanut siihen, että oppilaat ja opettajat tulevat ja menevät miten sattuu. Vastuuta koulutuksesta on pyritty siirtämään yrityksille eikä välttämättä kovin hyvällä menestyksellä.

Nyt tämä säästöpeli halutaan viheltää poikki. Puoluejohtajat olivat vaalien alla herttaisen yksimielisiä siitä, että enää ei koulutuksesta leikata ja jos jakovaraa on, se annetaan koulutukseen ja sivistykseen.

Hallitusneuvotteluissa on tiettävästi päästy yksimielisyyteen siitä, että oppivelvollisuutta ollaan laajentamassa toiselle asteelle. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen peruskoulun päättävä velvoitettaisiin jatkamaan opiskelua joko lukiossa tai ammattikoulussa. Velvoite takaisi maksuttomat opiskeluvälineet eli kirjat ja muut materiaalit. Hintalappu olisi 180 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä ei ole investointi koulutukseen, vaan kädenojennus perheille ja oppimateriaalin valmistajille.

Hinta on kova, etenkin kun valtaosa Suomen nuorisosta käy toisen asteen opinnot läpi ilman pakkoakin.

Hallitusneuvottelijoiden olisi syytä tunnistaa oppimateriaaleja suurempi ongelma, joka liittyy opetuksen laatuun peruskoulussa. Tuoreiden uutisten mukaan kiinnostus opettajan ammattia kohtaan on romahtanut.

Koulukiinteistöt ovat huonossa kunnossa, teini-ikäisten oppilaiden kanssa on haasteita, kun kuri ja auktoriteetti eivät ole tai voi olla samaa kuin ennen, ja säästöjen aiheuttamat työpaineet heikentävät alan mainetta. Kuten urheilussa, kasvatuksessa ja sivistyksessä juniorityö ratkaisee. Hallitusohjemassa pitää huomioida eritoten laadukas opetus peruskoulussa. Se on myös parasta ehkäisyä syrjäytymiselle.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi