Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hallitusohjelma upottavalla pohjalla

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johtamissa neuvotteluissa runsaat kolme viikkoa valmisteltu hallitusohjelma kypsynee julkistamiskelpoiseksi viikonlopun jälkeen.

Jo perjantaina Rinne vahvisti neuvottelijoiden ratkaisseen suuret kysymykset, joista Säätytalosta on tihkunut ennakkotietoja pitkin viikkoa. Valitettavasti ne antavat aiheen epäillä, että hallitusohjelmaa on rakennettu enemmän toiveajattelun kuin kylmäpäisen realismin varaan.

Keskiviikkona Rinne kertoi, että hallitusohjelmaan kirjataan pysyviä menoja 1,2 miljardia euroa. Ison siivun lohkaisee demareiden hellimä oppivelvollisuuden pidentäminen. Oman osansa saavat silti muutkin neuvotteluissa mukana olevat neljä puoluetta, sillä lisää rahaa on luvassa myös muun muassa ilmastopolitiikkaan, köyhyyden torjuntaan sekä koulutukseen yleisemminkin.

Lisämenot suunnataan hyviin tarkoituksiin, mutta ongelma on niiden rahoitus aikana, jolloin yksin väestön ikääntyminen kasvattaa suuresti julkisen talouden alijäämää.

Työllisyys­asteen nosto 75 prosenttiin on erittäin kunnianhimoinen tavoite.

Velkarahaan Rinne ei aio liiemmin turvautua, sillä hän on luvannut hallituksensa pysäyttävän lisävelanoton kautensa loppuun mennessä, mikäli ”normaali” talouskasvu jatkuu. Sellaiseksi hän on luonnehtinut parin prosentin kasvua, mikä ekonomistien mielestä on ylioptimistinen arvio. Kasvun hidastuminen kun on ollut jo tovin tosiasia.

Erona edeltäjäänsä Rinteen hallitus aikoo elvytyksen nimissä antaa julkisten menojen kasvaa, vaikka talous taantuisi merkittävästi. Elvytysmielessä kuulostaa entistä perustellummalta myös valmisteltu iso väyläpaketti.

Elvyttäminen laskusuhdanteessa on keynesiläistä talouspolitiikkaa, jota Rinteen hallitus tosin soveltaisi valikoivasti. Talous kasvaa edelleen, vaikka vauhti on hiipunut. Keynesin mukaan silloin pitäisi yhä kerätä puskuria pahan päivän varalle, mistä hallitusohjelmassa ei näillä näkymin osoiteta merkkiäkään.

Tulopuolen vahvistamisessa pääosa on 700 miljoonan euron veronkorotuksilla, työllisyyden vahvistamisella ja valtion omaisuuden myynnillä. Upottavimmalla pohjalla on työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin. Se on erittäin kunnianhimoinen tavoite, jotka asiantuntijoiden mukaan eivät onnistu ilman järeitä toimia.

Tuleva hallitus ei itsekään tunnu luottavan tässä kykyihinsä, sillä se on ulkoistamassa 60 000 uuden työpaikan synnyttämisen suurelta osin työmarkkinajärjestöjen päänvaivaksi, vieläpä hyvin nopealla aikataululla. Jos urakka jää vajaaksi, kuten on pelättävissä, hallitusohjelman tulopuolelta pettää pohja heti alkuunsa.

Yhtä ikävästi voi käydä, jos veronkorotukset alkavat leikata kulutuskysyntää, joka muutenkin on jo hiipumassa.

Viikonloppuna puolueet neuvottelevat salkkujaosta. Päijäthämäläisittäin asetelma on herkullinen, sillä ihmeitä pitää tapahtua, jos maakunta jää nyt ilman omaa ministeriä.

SDP:n lahtelaisista kansanedustajista Ville Skinnari on vahva ehdokas elinkeino- ja Mika Kari puolustusministeriksi, mikäli kyseiset salkut päätyvät demareiden haltuun. Kysymys lienee vain siitä, kumman puoleen Rinne kääntyy. Aluepoliittisista syistä Lahdesta tuskin mahtuu hallitukseen kahta saman puolueen edustajaa yhtä aikaa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi