Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hampaidenkorjausvelka kasvaa

Päijät-Hämeessä on hammashoitoon edelleen pitkät jonot, vaikka tilanne on kohentunut parina viime vuonna. Lahdessa kiireettömään hoitoon joutuu jonottamaan viisikin kuukautta, mikä alittaa laillisen, puolen vuoden rajan. Vielä pari vuotta sitten jono oli jopa puolentoista vuoden mittainen.

Muissa Päijät-Hämeen kunnissa tilanne on jonkin verran parempi.

Hampaidenkorjausvelan kasvu johtaa siihen, että hoitojaksot ovat pitkiä tai ne eivät pääty koskaan, kun uutta korjattavaa ilmaantuu. Koska hammaslääkäreitä on Päijät-Hämeessä vähän – Päijät-Häme on maakuntien tilastoissa sairaanhoitopiirien neljänneksi huonoin – jonoja ei saada purettua ilman lisärahaa ja lisäkäsiä.

Lahdessa on yksi terveyskeskuksen hammaslääkäri 29 3 150:tä asukasta kohden. Maakunnan jokaisella hammaslääkärillä yksityisen puolen lääkärit mukaan lukien on reilut 1 600 hoidettavaa, kun Uudellamaalla hoidettavia on noin 1 100.

Suun sairaudet heikentävät myös elämänlaatua ja työkykyä.

Resurssipulan lisäksi korjausvelkaa kertyy myös ihmisten omien laiminlyöntien takia. Koska reikiintymisongelma saatiin jokunen vuosikymmen sitten kuriin sinnikkäällä valistuksella ja kouluhammashuollon ennalta ehkäisevällä työllä, ihmiset ilmeisesti unohtivat, että purukaluston ylläpitäminen vaatii säännöllistä työtä.

Karies ei kuulu voitettuihin sairauksiin, vaan pysyy kurissa vain hyvällä hoidolla ja välttämällä hampaille haitallisia ruokia ja juomia. Nuorten hampaat ovat huonommassa kunnossa heidän vanhemmillaan nuoruusvuosina.

Korjausvelka kasvaa siksikin, että kaikki eivät hakeudu hammashoitoon joko jonojen tai hammaslääkärin pelosta ennen kuin on pakko. Hampaiden korjaaminen on kuitenkin aina helpompaa, jos ongelman pyrkii hoitamaan pois mahdollisimman pian eikä vasta sitten, kun säryn kanssa ei kykene enää elämään.

Suomen Hammaslääkäriliitto ajaa hoitoon pääsyn ja hoidon yhdenvertaisen saatavuuden turvaamista suun terveydenhuollossa. Se esittää Kela-korvauksen väliaikaista nostamista siksi ajaksi, kun sote-uudistusta valmistellaan. Kela-korvauksen pienentäminen aiemmasta tasosta on vienyt yksityiset hammaslääkäripalvelut monien ulottumattomiin, mikä on osaltaan ruuhkauttanut julkista hammashuoltoa.

Hampaiden ja suun hoidon ammattilaiset muistuttavat, että suun terveys on osa ihmisen perusterveyttä. Hoitamattomat hampaat ja pitkälle edenneet ientulehdukset lisäävät monien sairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suun sairaudet heikentävät myös elämänlaatua ja työkykyä.

Suun tulehdukset ovat hoitamattomina yhtä vaarallisia kuin muut tulehdukset ja voivat aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia.

Vaikka hampaiden kosmeettisten hoitojen suosio on kasvussa ja sen uskotaan edistävän myös suun terveyttä, ei hampaiden hoitamista voi pitää pelkästään esteettisenä kysymyksenä, koska suun terveys vaikuttaa ihmiseen monin tavoin. Suun ja hampaiden hoidon pitäisi olla yhtä hyvin saavutettavaa kuin muun terveydenhuollon tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi