Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Kauppasota lyö laineita

Samaan aikaan kun Helsingin Säätytalolla yritetään sorvata Suomelle uutta hallitusohjelmaa, meitä isommat voimat jylläävät maailmalla. USA:n ja Kiinan tullinokitukset uhkaavat kärjistyä väkeväksi kauppasodaksi, joka on vakava uhka maailmataloudelle.

Asia ei ole yhdentekevä myöskään ilmiöpöydissä istuville poliitikoille ja muille asiantuntijoille, koska heidän pitäisi pystyä piirtämään mahdollisimman realistinen tilannekuva tulevaisuudesta, jotta osaamme elää suu säkkiä myöten. Tähän kuvaan vaikuttaa oleellisesti se, millainen talouskehitys maailmalla lähivuosina vallitsee.

USA:n ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut kariutuivat viime perjantaina, minkä jälkeen USA korotti tullimaksuja Kiinasta tuotaville tavaroille, joiden arvo on 200 miljardia dollaria eli noin 180 miljardia euroa. Kiina iski nopeasti takaisin ja nosti tulleja 60 miljardin arvoiselle tuontitavaralle Yhdysvalloista.

Trumpin toimille Kiinaa vastaan löytyy ymmärrystä Euroopasta.

USA on harjoittanut protektionistista eli omaa teollisuus-tuotantoaan turvaavaa talouspolitiikkaa jo pidemmän aikaa. USA on asettanut lisätulleja muun muassa teräkselle, alumiinille ja erityisesti Kiinasta tuotavalle tavaralle viime vuoden maaliskuusta alkaen. Kiina on vastannut tullikorotuksiin samalla mitalla.

Yhdysvallat julkaisi 2018 maaliskuussa raportin, jossa Kiinaa syytettiin epäreilusta kaupankäynnistä ja patenttirikkomuksista. Sen jälkeen USA on asettanut 25 prosentin lisätulleja heinä- ja elokuussa. Jo syyskuussa ilmoitettiin 200 miljardin tuontia koskevista tulleista.

Samaan aikaan tullikorotusten kanssa maat ovat kuitenkin neuvotelleet sovusta ja neuvottelevat yhä. Nyt maailmalla jännitetään, löytävätkö kauppamahdit sovun ennen kuin tullikorotukset toden teolla heijastuvat maailmanlaajuisesti vientiin ja tuotantoon.

Presidentti Donald Trumpin toimille Kiinaa vastaan löytyy ymmärrystä Euroopasta. Kiina on kasvanut talousmahdiksi lännen kustannuksella. Kiina on vuosikymmenien ajan houkutellut länsimaisia investointeja muun muassa halvalla työvoimalla. Investoinnin eli Kiinaan asettautumisen ehtona oli kuitenkin yhteisyrityksen perustaminen, jolloin kiinalainen osapuoli sai haltuunsa länsimaisen kumppaninsa tietotaidon. Sen jälkeen kiinalaiset alkoivat valmistaa tuotteita itse.

Kiinalaisten investoinnit länteen sen sijaan noudattavat toisenlaista kaavaa. Esimerkiksi Afrikassa Kiina antaa val-tioille velkaa ja kun nämä eivät pysty maksamaan sitä takaisin, kiinalaiset ottavat vastineeksi haltuunsa energiayhtiöitä, satamia ja niin edelleen.

Suomen kannalta kauppasodan kärjistyminen olisi karvas. Suomen vienti pohjautuu investointihyödykkeisiin. Jos maailmantalouden kasvu hiipuu, investoinnit hidastuvat ja tämä näkyy suoraan suomalaisen teollisuuden tilauskirjoissa. Talouden hiipuminen nakertaisi suoraan myös valtion verotuloja ja julkisia menoja pitäisi rahoittaa velkarahalla. Tämä olisi harmillista, kun valtion velkaantuminen saatiin juuri käännetyksi laskuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Säätytalolla on syytä seurata kauppasotaa ja kuunnella tarkalla korvalla ekonomisteja, jotta hallitusohjelmaan ei piirrettäisi säkkiin nähden liian isoa suuta.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi