Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Päijät-Häme vieraaseen hiippakuntaan

Yksittäisten rovasti- ja seurakuntien tahto jäi jalkoihin, kun kirkolliskokous veteli torstaina uusiksi maamme hiippakuntien rajoja.

Hiippakuntaansa joutuu vaihtamaan myös Hollolan rovastikunta, joka ensi vuoden alusta liitetään osaksi Mikkelin hiippakuntaa. Näin täkäläisiltä seurakunnilta katkaistaan vuosikymmeniä vanha yhteys Tampereen hiippakuntaan ja sen piispanistuimeen.

Hollolan rovastikunta on paljon laajempi kuin sen nimestä voisi päätellä, sillä siihen lukeutuvat myös Lahden seurakuntayhtymä sekä Asikkalan ja Orimattilan seurakunta, Hollolan eteläisen ja pohjoisen seurakunnan lisäksi. Kärkölä kuuluu Hollolan eteläiseen ja Padasjoki sekä Kuhmoinen pohjoiseen seurakuntaan.

Hiippakuntarajojen muutosta on valmisteltu kirkon hallinnossa jo pitkään. Lähtökohtana oli sinänsä johdonmukaisesti saattaa hiippakuntajako vastaamaan maakuntarajoja kuitenkin kasvattamatta hiippakuntien määrää. Näin on tarkoitus muun muassa parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä samoin kuin seurakuntien yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa,

Lahden seutu on suuntautunut aina länteen ja etelään.

Alusta asti on tiedetty uudistuksen koskevan myös Päijät-Hämettä, sillä maakunnan seurakunnat jakautuvat nykyään kahden hiippakunnan kesken. Itähämäläisten Heinolan, Hartolan ja Sysmän piispanistuin löytyy Mikkelistä vanhan lääninjaon jäljiltä. Jatkossa kaikki Päijät-Hämeen seurakunnat löytävät toisensa samasta hiippakunnasta, mikä kuulostaa loogiselta ratkaisulta. Se ei kuitenkaan ollut mieleinen suurimmalle osalle Hollolan rovastikunnan seurakunnista.

Kun kirkkohallitus pyysi esityksestään lausuntoja, vain emä-Hollolassa kannatettiin muuttoa Mikkelin hiippakuntaan. Muut olivat vastaan, sillä ne ovat olleet tyytyväisiä elämäänsä nykyisessä hiippakunnassaan.

Täällä on totuttu siihen, että piispanistuin sijaitsee Tampereella olkoonkin, että tavallisten seurakuntalaisten ei siellä juuri tarvitse asioida. Nykyinenkin piispa Matti Repo on täällä tuttu vieras. Tampereen pisteitä on myös nostanut, että hiippakunta on viime aikoina on alkanut entistä määrätietoisemmin levittää alueellisia kehittämispalvelujaan myös Päijät-Hämeeseen.

Isommassa kuvassa kyse on ollut myös siitä, mihin ilmansuuntaan Päijät-Häme haluaa mieluiten katsella. Etenkin Lahden seutu on niin hallinnollisesti kuin toiminnallisesti suuntautunut aina länteen ja etelään oltuaan aiemmin osa Hämeen ja myöhemmin Etelä-Suomen lääniä.

Viime vuosina Lahden seutu on pyrkinyt tiivistämään yhteyksiään eritoten pääkaupunkiseudulle, mutta niitä ei ole kokonaan katkaistu Tampereellekaan päin. Siksi on ymmärrettävää, että kahdesta vaihtoehdosta Tampere näyttäytyi myös useimmille Hollolan rovastikunnan seurakunnille mieluisampana kuin Mikkeli. Päijät-Hämeellä kun ei Heinolan seutua lukuun ottamatta ole koskaan ollut mitään yhteistä Etelä-Savon kanssa.

Kirkolliskokous on kuitenkin päätöksensä tehnyt, joten pulinat pois. Sopeutumista uuteen hiippakuntaan toivottavasti helpottaa, että Mikkelin piispa Seppo Häkkinen entisenä heinolalaisena tuntee Päijät-Hämettä hyvin, ja monet täällä tuntevat hänet. Jotain hyötyä voi koitua siitäkin, että Lahdesta tulee hiippakunnan suurin seurakuntayhtymä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi