Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Yhteistyökyky avainsana hallituspelissä

Hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) odotetaan tiistaina paljastavan puolueet, joiden kanssa hän ryhtyy neuvottelemaan uuden hallituksen muodostamisesta. Toiveita voivat yhä elätellä niin vaalien voittajat kuin häviäjät, sillä Rinne toisti sunnuntaina, että yksikään puolue ei vielä ole pudonnut kuvioista.

Vähiten toivoa lienee perussuomalaisilla, vaikka puolue lukeutui vaalien suurimpiin voittajiin. Rinne on antanut ymmärtää omien ja puolueensa arvojen poikkeavan niin paljon Jussi Halla-ahon (ps.) ajatusmaailmasta, että perussuomalaisten tie hallitukseen vaikuttaa tältä erää tukitulta.

Halla-aho näytti kohtalonsa aavistaneena purkaneen pettymystään jo viime viikolla, kun hän vappupuheessaan kantoi huolta äänestäjien kuluttajansuojan toteutumisesta vaalien jälkeisessä hallituspelissä.

Halla-aho pahoitteli, että hallituksen kokoonpano ja ­tekemiset eivät meillä heijasta välttämättä lainkaan ihmisten äänestyskäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia. Vaaleissa eniten kannatustaan kasvattanut puolue voi jäädä hallituksen ulkopuolelle, kuten perussuomalaisillekin kävi viimeksi kahdeksan vuotta sitten.

Puolueita ei kannata pakottaa hallitukseen edes kuluttajan­suojan nimissä.

Ongelman juuren Halla-aho näki siinä, että melkein kaikki puolueet voivat meillä liittoutua melkein kaikkien muiden kanssa, kuten myös irtisanoutua yhteistyöstä ­yhden puolueen kanssa. Näin vaalien tuloksesta ei yleensä voi vielä suoraan päätellä, millaista politiikkaa vaalien jälkeen on luvassa.

Kieltämättä äänestäjän kuluttajansuoja joutuu koetukselle aina, kun etukäteen ei voida tietää, mitkä puolueet seuraavan hallituksen lopulta muodostavat. Ongelma korostuu, jos vaalit antavat yhtä tasaisen tuloksen kuin tällä kertaa. Toisaalta omat ongelmansa ovat myös vaihto­ehdoissa, jotka Halla-aho nosti esille tilanteen korjaamiseksi.

Ruotsista tuttu blokkipolitiikka, jossa puolueet liittoutuvat jo ennen vaaleja, lisäisi ennakoitavuutta. Malli on kuitenkin ruvennut länsinaapurissamme jo natisemaan liitoksissaan. Se toimii huonosti, kun vaaleissa menestyy puolue, jonka kanssa kumpikaan blokki ei suostu yhteistyöhön.

Halla-ahon oma ehdotus oli, että hallituksen muodostaisivat aina vaalien kaksi tai kolme suurinta puoluetta. Näin suurimpien äänestäjäryhmien näkemykset tulisivat aina varmasti edustetuiksi. Se on totta, mutta eri asia on, kuinka hyvin nämä näkemykset kyettäisiin sovittamaan yhteen toimivaksi hallitusohjelmaksi eritoten silloin, jos suurimmat puolueet edustavat ideologialtaan toistensa ääripäitä.

Puolueita ei kannata pakottaa keskenään hallitukseen edes äänestäjien kuluttajansuojan nimissä, sillä sellainen hallitus tuskin pysyisi koossa kovin pitkään. Hedelmällisempää on antaa tehtävä niille puolueille, jotka kulloinkin arvioivat kykenevänsä parhaiten keskenään yhteistyöhön enemmistö­hallituksen muodostamiseksi.

Tällä menetelmällä Suomeen on 2000-luvullakin saatu aina vaalien jälkeen hallitus, jolla ainakin aloittaessaan on ollut eduskunnan ja siten myös äänestäjien enemmistö takanaan. Aina hallitusratkaisut ovat myös jättäneet jälkeensä pettyneitä, mutta sekin kuuluu demokratiaan. Yksikään puolue ei voi pitää hallituspaikkaansa itseoikeutettuna, jos suurintakin puoletta äänestää vain alle viidesosa kaikista uurnille asti vaivautuneista

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi