Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Kansalaisaloite osoittautui tarpeelliseksi

Kansalaisaloitteesta on tullut suosittu vaikutuskeino. Melkein joka toinen kansalainen kertoi Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa tutkimuksessa kirjoittaneensa joskus nimensä kansalaisaloitteeseen sen jälkeen, kun uudistusta koskeva laki astui voimaan keväällä 2012.

Näin suuri määrä herättää tosin myös epäilyjä. Osa vastaajista on saattanut sekoittaa uudehkon käytännön muihin samantapaisiin vaikuttamiskeinoihin kuten kuntalaisaloitteeseen tai erilaisiin epävirallisempiin vetoomuksiin, joita päättäjille usein toimitetaan.

Toki tilaisuuksia nimenomaan kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen on ollut tarjolla runsaasti, sillä niitä on seitsemän vuoden aikana pantu vireille lähes tuhat mitä erilaisimmista aiheista. Eduskuntaan asti niistä on tosin edennyt vain 25, ja vielä harvempi on johtanut siellä lainmuutoksiin.

Nämä kaksi harvinaisuutta koskivat tasa-arvoista avioliittoa ja naisparien äitiyttä. Toki jotkut hylätyksi tulleet aloitteet ovat johtaneet lainsäädännön korjaamiseen, mutta jossain määrin eri tavalla kuin aloitteessa esitettiin. Paras esimerkki lienee kellojen siirtelystä luopuminen, joka etenee nyt EU:n tasolla.

Todellisempi ongelma liittyy kansalaisaloitteen raukeamiseen.

Kansalaisaloitteiden suuri määrä selittynee paitsi vaikuttamisen tarpeella, myös aloitteen laatimisen ja allekirjoittamisen vaivattomuudella. Kaiken voi tehdä tänä päivänä helposti verkossa, ja aloitteen on voinut panna alulle kuka tahansa yksittäinen kansalainen.

Ensi kesäkuusta lähtien aloitteen taakse tosin vaaditaan vähintään viisi henkilöä yhden sijasta. Sitä vastoin muutoksia ei ole luvassa siihen, kuinka monta allekirjoitusta tarvitaan, jotta eduskunnan on otettava aloite käsiteltäväkseen. Siihen riittää jatkossakin 50 000 nimeä.

50 000 allekirjoituksen keräämistä on joskus arvosteltu liiankin helpoksi sähköisillä välineillä. Tämän on pelätty johtavan ajan mittaan niin suureen aloitteiden tulvaan, että eduskunnan voimat eivät riitä hallitsemaan sitä.

Toistaiseksi nämä huolet ovat olleet liioiteltuja. Todellisempi ongelma liittyy kansalaisaloitteen raukeamiseen. Niin tapahtuu, jos sitä ei ehditä käsitellä eduskunnassa loppuun saakka saman vaalikauden aikana. Tämän johdosta aloitteita ei hyödytä panna vireille liian lähellä seuraavia vaaleja.

Ongelma poistuisi, jos vanha eduskunta voisi siirtää sille jätettyjen aloitteiden käsittelyn perintönä seuraajalleen. Se olisi perusteltu parannus, mutta vaatisi perustuslain muuttamista, mikä on aina pitkä ja vaikea tie. Nyt tilannetta pyritään korjaamaan yksinkertaisemmalla ratkaisulla.

Ensi kesänä määräaika aloitteen toimittamiseksi eduskuntaan kasvaa puolesta vuodesta kokonaiseen vuoteen. Siten vaalikauden lopulla vireille pannut aloitteet voitaneen entistä useammassa tapauksessa viedä eduskunnan käsiteltäväksi vasta vaalien jälkeen, mikä estänee niiden raukeamisen aikapulan takia.

Enempiä takeita käsittelyn edistämiseksi eduskunnan lienee mahdotonta antaa, sillä niin tarpeelliseksi vaikuttamiskeinoksi kuin kansalaisaloitteet ovat tavallisten ihmisten silmissä osoittautuneetkin, demokratiassamme valta hyväksyä ja hylätä uusia lakeja kuuluu vain ja ainoastaan kansan valitsemalle eduskunnalle. Niin on hyvä olla myös jatkossa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi