Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Pikkuveli näytti kaapin paikan Päijät-Hämeelle

Päijät-Häme joutui harmikseen liittymään näissä vaaleissa tappion kärsineiden maakuntien joukkoon. Täkäläisten kansanedustajien määrä väheni kahdeksasta kuuteen, kun vaalipiirin toinen maakunta Kanta-Häme onnistui valloittamaan takaisin viimeksi menettämänsä kaksi paikkaa.

Näin palattiin asetelmaan, joka ehti tulla liiankin tutuksi ennen viime vaaleja. Päijät-Hämettä pienempi Kanta-Häme on tavannut näyttää naapurilleen kaapin paikan siitä yksinkertaisesta syystä, että Päijät-Hämeestä vuotaa ääniä enemmän Kanta-Hämeen suuntaan kuin päinvastoin.

Puolueiden sisäisessä kahden maakunnan välisessä kilpailussa päijäthämäläiset ylsivät tällä kertaa niskan päälle vain perussuomalaisissa ja keskustassa. Perussuomalaisten kolmesta edustajasta Lulu Ranne on Kanta-Hämeen puolelta, mutta paikkansa uusineet Rami Lehto ja Jari Ronkainen Päijät-Hämeestä. Täältä on myös keskustan ainoaksi läpimenijäksi jäänyt Hilkka Kemppi.

SDP:ssä puntit jakautuivat tasan. Paikkansa uusivat lahtelaiset Ville Skinnari ja Mika Kari sekä hämeenlinnalainen Tarja Filatov. Demareiden voittaman lisäpaikan nappasi paluun tehnyt konkari Johannes Koskinen Hämeenlinnasta.

Äänivuoto velvoittaa kantahämäläisiä pitämään Päijät-Hämeenkin puolia.

Kokoomus toisti neljän vuoden takaisen tuloksensa, kun Kanta-Hämeestä pitivät pintansa Sanni Grahn-Laasonen ja Timo Heinonen sekä Päijät-Hämeen puolelta orimattilalainen Kalle Jokinen. Siten vaalit olivat vanhan toistoa myös Lahden kokoomukselle, sillä puolue jäi taas vaille omaa kansanedustajaa. Se on yksiselitteisen surkea suoritus.

Lahti on vaalipiirin isoin kaupunki, josta pitäisi mennä heittämällä läpi ainakin yksi ellei useampi kokoomuksen kaltaisen puolueen ehdokas. Demareilta tämä on onnistunut aina ja perussuomalaisiltakin viime vaaleissa, mutta ei enää aikoihin kokoomukselta.

Kokoomuksen alisuorittaminen Lahdessa auttoi osaltaan Kanta-Hämettä ottamaan Päijät-Hämeestä revanssin. Toki Kanta-Hämettä suosii sekin, että riihimäkeläisten Aino-Kaisa Pekosen (vas.) ja Päivi Räsäsen (kd.) asema puolueidensa ainoana läpimenijänä on vaaleista toiseen pysynyt horjumattomana. Ja aina kun vihreät ovat saaneet Hämeestä edustajansa läpi, hän on tullut Kanta-Hämeen puolelta, kuten nyt teki Mirka Soinikoski.

Jos syyllisiä halutan hakea, voidaan vain arvailla, johtuuko äänivuoto enemmän äänestäjistä kuin ehdokkaista. Kantahämäläiset ehdokkaat vaikuttavat innokkaammilta kampanjoimaan maakuntarajan ylitse kuin päijäthämäläiset. Täkäläiset äänestäjät lienevät panneet tämän merkille. Siksi heillä ei ehkä ole tarvetta vetää vaaleissa kovasti kotiinpäin, vaikka ”omat” ehdokkaat niin toivovat.

Toisaalta äänivuodon merkitystä ei kannata liioitella. Pitäisi olla Päijät-Hämeelle vain eduksi, että moni kantahämäläinen kansanedustaja kantaa näidenkin vaalien jälkeen isoa kiitollisuudenvelkaa päijäthämäläisille äänestäjille. Tämä velvoittaa heitä pitämään työssään myös naapurimaakuntansa puolia.

Tehtävä ei ole vaikea, sillä vain harvoin eduskunnassa tulee vastaan asioita, joissa Päijät- ja Kanta-Hämeen edut joutuvat vastatusten. Paljon useammin edut yhtenevät. Näin tapahtunee ensi vaalikaudellakin esimerkiksi päätettäessä uusista ratahankkeista.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi