Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hallitusta ei saada helpolla kokoon

Eduskuntavaalien lopputuloksesta osattiin viimeisten gallupien perusteella veikata tasaista eritoten puolueiden kärkikaartin osalta, ja tasainen siitä myös tuli. Historiallisesti yhdenkään puolueen kannatus ei kivunnut 20 prosentin paremmalle puolelle. Ykköspaikasta kilvoitteli ääntenlaskennan loppuun asti kolme puoluetta, SDP, perussuomalaiset ja kokoomus, joista demarit vetivät täpärästi pisimmän korren.

Puoluejohtajat ovat aina osoittaneet luovuutensa tulkitessaan vaalituloksia. Tälläkin kertaa voittajaksi julistautuneita oli enemmän kuin todellisia voittajia. Häviäjäksi tunnustautuneet olivat taas paljon harvemmassa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä joutui kuitenkin ilmoittautumaan siihen joukkoon jo alkuillasta. Sinisten Sampo Terho liittyi seuraksi hieman myöhemmin.

Sipilä nosti kätensä ylös väistämättömän edessä. Vastuu päähallituspuolueena oli kuluttanut hänen ja keskustan kasvot niin pahoin, että tuloksena oli murskatappio.

Tosin vielä vaali-iltanakin Sipilä jaksoi muistuttaa laittaneensa hallituksineen Suomen kuntoon, kuten oli luvannut. Äänestäjät eivät tästä saavutuksesta häntä palkinneet. Päin vastoin, jos vaalien tuloksesta haluaa jonkin viestin lukea, se oli tuomio Sipilän hallituksen politiikalle olkoonkin, että kokoomus onnistui pitämään pintansa.

Varmaa lienee vain, että hallitus-neuvotteluista tulee pitkät ja vaikeat.

Tyytymättömyys hallitusta kohtaan purkautui osin ristiriitaisellakin tavalla. Kaikki vanhat ja uudet oppositiopuolueet menestyivät vähintään kohtalaisesti. SDP nousi ykköseksi ensimmäisen kerran 20 vuoteen, joskin voitto jäi pienemmäksi kuin puolue toivoi hankaloittaen siten Antti Rinteen urakkaa hallituksen tunnustelijana. Vihreät saavutti kaikkien aikojen menestyksensä ja vasemmistoliittokin eteni pitkästä aikaa.

Kiistaton menestys vaalit olivat perussuomalaisille, jotka Jussi Halla-ahon johtamina ovat esiintyneet kuin eivät olisi koskaan Sipilän hallituksessa istuneetkaan.

Perussuomalaiset enemmän kuin tuplasi kannatuksensa vain puolessa vuodessa. Kohu maahanmuuttajien seksuaalirikoksista aloitti nousukiidon, jota siivitti vaalien alusviikkojen keskustelujen painottuminen ilmastonmuutokseen. Halla-aho osasi taitavasti vedota siihen kansanosaan, jonka mielestä tavallisten ihmisten syyllistäminen ilmastonmuutoksesta on meillä mennyt liian pitkälle.

Suurimman puolueen suhteellinen pienuus ja kärkipään puolueiden vähäiset keskinäiset erot merkitsevät, että mahdollisuuksia erilaisiksi hallituspohjiksi on teoriassa runsaasti. Käytännössä tilanne on toinen, jos muut puolueet pysyvät ennen vaaleja ottamallaan kannalla eivätkä suostu lähtemään perussuomalaisten kanssa hallitukseen.

Keskustan kärsimä tappio oli niin suuri, että tämän kokoluokan puolueet ovat usein hankkiutuneet sellaisen kärsittyään suosiolla oppositioon. Jos keskusta tekee nyt samoin, todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi jäisi demareiden ja kokoomuksen sinipuna vahvistettuna esimerkiksi vihreillä, vasemmistoliitolla ja RKP:llä.

Varmaksi ei silti mitään yhdistelmää kannata veikata. Varmaa lienee vain, että hallitusneuvotteluista tulee pitkät ja vaikeat, kun puolueiden erisuuntaiset lupaukset pitäisi nivoa yhteiseksi ohjelmaksi. Nähtäväksi jää, saadaanko toimivaa hallitusta tällä tuloksella kokoon, vai tarvitaanko siihen uudet vaalit, niin poikkeuksellista kuin se olisikin.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi