Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Soten kohtalo jätti paljon opittavaa

Menneen vaalikauden merkittävin poliittinen epäonnistuminen oli sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen aivan kauden loppumetreillä.

Soten ja siihen liitetyn maakuntauudistuksen romuttumiseen johtaneita seikkoja on taustoitettu valtioneuvoston kanslian tilaamassa loppuraportissa. Lainvalmistelusta vastanneiden korkeiden virkamiesten lisäksi siihen on haastateltu satoja henkilöitä, jotka pohjustivat myttyyn mennyttä uudistusta ministeriöissä ja maakunnissa.

Valtioneuvosto julkisti loppuraportin keskiviikkona sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli valottanut sitä haltuunsa saaman luonnoksen perusteella. Alun perin raportti oli määrä julkistaa jo maaliskuussa, mutta alivaltiosihteeri Päivi Nerg oli päättänyt lykätä julkaisua eduskuntavaalien yli, jotta johtoryhmä ehtii tehdä asiasta oman loppu­arviointinsa. Johtoryhmän on pitänyt kiireisenä uudistuksen alasajoon liittyvät tehtävät.

HS:n uutisesta ilmeni, että lykkäykseen on voinut olla muitakin kuin virkamiesten kiireestä johtuvia syitä. Raportti kun ei mairittele tapaa, jolla hallitus yritti jyrätä uudistuksensa läpi vastoin monen virkamiehen ja asian­tuntijan toppuutteluja.

Jo vanha kansa tiesi kertoa, millaista jälkeä hosumalla syntyy.

Kovin paljon uutta ei tosin ole johtopäätöksessä, jonka mukaan uudistuksen kaatumiseen johtivat poikkeuksellisen vahva poliittinen ohjaus, epärealistinen aikataulu ja poukkoilevat tavoitteet. Saman ovat monet poliitikot ja asiantuntijat ehtineet todeta jo moneen kertaan.

Yllättävää ei ole sekään, että epäonnistumisen alkujuureksi osoitetaan keskustan ja kokoomuksen syksyllä 2015 solmima sopimus. Siinä soteen kytkettiin keskustan hellimä maakuntien itsehallinto ja kokoomukselle tärkeä valinnanvapaus. Tämä lehmänkaupaksikin kutsuttu paketti vaikeutti valmistelua ja osoittautui lopulta mahdottomaksi toteuttaa annetussa aikataulussa, perustuslain sallimalla tavalla.

Hallitus siis otti sotessa liian ison palan purtavakseen vastoin omaa linjaustaan, jonka mukaan valinnanvapauteen piti siirtyä vasta uudistuksen tultua muilta osiltaan valmiiksi. Epärealistista tavoitettaan hallitus yritti puskea kiireellä eteenpäin, vaikka jo vanha kansa osasi kertoa, millaista jälkeä hosumalla syntyy.

Toki demokratiaan kuuluu, että poliitikot näyttävät virkamiehille suuntaa lakien valmistelussa. Liian voimakkaaksi koetusta poliittisesta ohjauksesta seurasi sotessa kuitenkin paljon ongelmia aikataulupaineiden ohella. Valmistelijoiden työ vaikeutui entisestään, kun poliitikoilla ei ollut selvää kokonaiskuvaa uudistuksesta ja yksityiskohtiin menevät kannanotot olivat monesti ristiriidassa keskenään.

Tarinan opetukseksi raportti tiivistää, että näin isoja uudistuksia ei kannata yrittää toteuttaa yhtenä kokonaisuutena, vaan asia kerrallaan ja vaiheittain. Valmistelu kannattaa tehdä parlamentaarisesti tai laajapohjaisen komitean voimin. Näin kaikki puolueet voisivat sitoutua jo varhain uudistuksen tavoitteisiin ja sisältöön, millä vältettäisiin perinteinen vastakkainasettelu kaikille tärkeässä kysymyksessä.

Nämä hyvät neuvot ovat jo vilahdellet poliitikkojen puheissa seuraavan sote-yrityksen varalta. Yksi kysymys jää silti yhä vaille vastausta. Se kuuluu, onko soten kaltaisen valtavan uudistuksen toteuttaminen enää edes mahdollista uudistetun perustuslakimme asettamissa ahtaissa rajoissa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi