Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Kärkölässä ei mennyt kuin Strömsössä

Kärkölä siirtyi ensimmäisenä Päijät-Hämeen kuntana pormestarimalliin viime vuoden tammikuussa, kesken kuluvan valtuustokauden. Ratkaisu oli sikäli poikkeuksellinen, että kaikissa muissa pormestarikunnissa mallia on ryhdytty soveltamaan aina valtuustokauden alusta lähtien. Näin tapahtuu myös Lahdessa, missä valtuusto päätti viime vuonna siirtyä pormestariaikaan kevään 2021 kuntavaalien jälkeen.

Kärkölässä pormestarimalli alkoi kiehtoa osaa paikallisista kuntapäättäjistä vasta edellisten vaalien jäätyä taakse. Vaalit voitti paikallisen äänikuninkaan Markku Koskisen johtama sitoutumaton Kärkölä-ryhmä, joka saavutti uudessa valtuustossa yksinään enemmistöaseman.

Yhden äänen enemmistönsä turvin Kärkölä-ryhmä jyräsi kuntaan pormestarimallin, vaikka kaikki muut ryhmät olivat uudistusta vastaan pelätessään sen vahvistavan entisestään vaalivoittajan valtaa. Pormestariksi nousi Koskinen, joka siihen asti oli johtanut puhetta kunnanhallituksessa.

Voidakseen nimetä uuden, pormestarin johtaman kunnanhallituksen, valtuuston piti ensin erottaa sen tieltä vanha hallitus. Koskisen lisäksi kaikki muutkin vanhat jäsenet säilyttivät paikkansa myös uudessa hallituksessa. Silti ratkaisu herätti kokeneiden kärköläläispäättäjien keskuudessa epäilyjä sen laillisuudesta. Valtuusto kun ei koskaan kyseenalaistanut vanhan hallituksen nauttimaa luottamusta, jonka menettämistä laki pitää likimain ainoana hyväksyttävänä syynä toimielimen erottamiselle.

Kauaskantoisille uudistuksille kannattaa hakea laajan enemmistön tuki.

Nämä epäilyt oli helppo leimata äänestystappion kärsineiden valtuutettujen kitkeriksi jälkipuheiksi. Tällä viikolla ne saivat kuitenkin arvovaltaista tukea Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta, joka kumosi valtuuston pormestaripäätöksen vanhan hallituksen erottamista koskevalta osaltaan. Päätös oli hallinto-oikeuden mielestä laiton, koska mikään laissa mainituista luottamushenkilön erottamiskriteereistä ei täyttynyt.

Hallinto-oikeuden ratkaisu herätti Kärkölässä hämmennystä, eikä vähiten siksi, ettei siitä ilmennyt lainkaan sen käytännön merkitys. Kunnallisoikeuteen perehtynyt tutkija Asko Uoti arvioi tuoreeltaan, että periaatteessa kaikki voi jatkua toistaiseksi lähes ennallaan, koska kunnilla on suuri vapaus järjestää organisaationsa niin kuin ne itse haluavat (ESS 2.4.).

Kuntien itsehallinto on niin vahva, että voidaan myös kysyä, eikö Kärkölän valtuuston enemmistö todellakaan saanut raivata tietä pormestarimallille haluamallaan tavalla. Tähän toisi lisävalaistusta, jos ratkaisulle haettaisiin ennakko-tapauksena korkeimman hallinto-oikeuden kanta.

Sitä harkittaessa kannattaa silti ottaa huomioon laajemminkin opetus, jonka jo hallinto-oikeuden päätös Kärkölälle antoi. Kun kunnissa päätetään pormestarimallin kaltaisista kauaskantoisista uudistuksista, niille on syytä hakea mahdollisimman laajan enemmistön tuki. Yhden äänen erolla syntyneet päätökset kylvävät usein eripuraa, jolla voi olla kielteisiä seurauksia kauas tulevaisuuteen.

Kärkölä-ryhmältäkin olisi odottanut enemmän kärsivällisyyttä suuremman poliittisen tuen neuvottelemiseksi pormestarimallille. Toki se olisi ollut vaikeampaa kuin käyttää hyväksi ryhmän hallussa nyt olevaa niukkaa enemmistöä, mutta tuskin mahdotonta ottaen huomioon mallin muualla hyväksi havaitut puolet.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi