Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Vain jälkilämpö ylläpitää talouskasvua

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti sopivasti vain runsas viikko ennen vaaleja tuoreimman talouskatsauksensa, johon poliitikkojen toivoisi perehtyvän hyvin huolellisesti sikäli kuin vaalikiireiltään ehtivät.

Suomen talouskasvun ennustetaan hidastuvan ensi vaalikaudella niin selvästi, että on hyvin kyseenalaista, miten puolueiden rehvakkaasti tekemät lukuisat vaalilupaukset kyetään todellisuudessa rahoittamaan.

Puolueet laidasta laitaan ovat antaneet ymmärtää, että luvatut miljardiluokan menonlisäykset eivät ole ongelma, koska työllisyysasteen kasvun jatkuminen reipasta vauhtia tuottaisi julkiseen talouteen yllin kyllin uutta pelivaraa.

Yhtälö saattaisi toimia, jos näin onnellisesti kävisi. Nyt VM kuitenkin kyseenalaistaa tämän skenaarion. Työllisyysaste kyllä jatkaa nousuaan ensi vaalikaudella, mutta paljon hitaammin kuin poliitikot uskovat tai toivovat.

Harva poliitikko näyttää olevan on valmis hakemaan lisää puita.

VM arvioi, että työllisyysaste kipuaa vuoteen 2023 mennessä 73,3 prosenttiin. Voi kuulostaa siltä, että siitä olisi olematon matka puolueiden uudeksi tavoitteekseen asettamaan 75 prosenttiin. Tosiasiassa erotus on valtava, jos nämä prosentin kymmenykset muutetaan uusiksi työpaikoiksi ja edelleen verotuloiksi. Niiden jäädessä puuttumaan uusien palvelujen rahoittaminen käy hyvin vaikeaksi.

Ennusteet ovat aina ennusteita. VM ei silti ole vetänyt hatusta syitä, joiden perusteella se ennakoi talouskasvumme hiipuvan.

Näkymät ovat heikentyneet eritoten koko Euroopassa, mutta myös muualla. Taantuman merkit ovat lisääntyneet. Se ennakoi vaikeuksia vientiteollisuudellemme, joka vasta on saanut rasvatuksi pyöränsä uuteen vauhtiin. Jos vienti alkaa taas sakata, talouskasvumme joutuu jälleen nojaamaan yksityisen kulutuksen varaan. Siltä osin tilanne ei onneksi ole täysin lohduton, koska kilpailun osaavasta työvoimasta ennustetaan kiihdyttävän palkkojen kasvua.

Kansalaisten ostovoiman kasvu olisi hyvä uutinen, mutta laiha lohtu julkisen taloutemme synkkien näkymien rinnalla. Ne juontavat pitkälti väestön ikääntymisestä, jota syntyvyyden lasku kiihdyttää entisestään.

Väestön ikääntyminen on julkisen taloutemme pitkän aikavälin haasteita, johon päättäjien on tarpeen kiinnittää nopeasti aiempaa vakavampaa huomiota. Se ei väisty mihinkään, vaikka vaalikausi päästään aloittamaan varsin tyydyttävän talouskasvun merkeissä. Eikä kasvun jatkumisen pidä antaa tuudittaa liiallisen mukavuuden tunteeseen. VM:n ylijohtaja Mikko Spolander muistutti osuvasti, että kyse alkaa jo olla korkeasuhdanteen jälkilämmöstä (ESS 5.4.). Jotta kiuas pysyisi lämpimänä pidempään, jonkun pitäisi käydä hakemassa lisää puita.

Ikävä kyllä vain harva poliitikko näyttää olevan valmis ilmoittautumaan puunhakuun. Useimmat mielivät vain heittää lisää löylyä hiipuvalle kiukaalle. Kansa kun on kuulemma kyllästynyt niukkuuden jakamiseen.

Paluu arkeen koittanee vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, joissa VM:n ikävänä velvollisuutena on muistuttaa päättäjille, että yhteinen saunamme on kylmenemässä kovaa vauhtia. Ennen kuin jälkilämpökin hiipuu, päättäjien pitäisi ehtiä kerätä puskuria tulevan taantuman varalle. Muuten heillä ei ole mitään, millä elvyttää.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi