Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Tiedustelulait pikaisesti voimaan

Turvallisuudestamme vastaavien viranomaistemme kuten myös korkeimman valtiojohtomme kiirehtimä uusi tiedustelulainsäädäntö saataneen voimaan vielä kuluvan kevään aikana.

Eduskunta hyväksyi vuosia valmistellun lakipaketin maanantaina. Uusia lakeja ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön ennen kuin tiedustelun lainmukaisuutta paimentava tiedusteluvalvontavaltuutettu on saatu nimitetyksi.

Tältä osin ratkaiseva hidaste raivattiin tieltä tiistaina. Oikeusministeriö ilmoitti oikeuskanslerin näkemykseen viitaten, että tiedusteluvalvontavaltuutetun voi sittenkin nimittää myös toimitusministeriö, jollaiseksi nykyinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus muuttui viime perjantaina.

Toimitusministeriöllä ei ole poliittista mandaattia, joten sen valtaoikeudet ovat hyvin rajoitetut esimerkiksi juuri nimityksiä koskevissa asioissa. Tiedusteluvalvontavaltuutetun toimitusministeriö voi kuitenkin oikeusministeriön mukaan nimittää, koska tämän virassa korostuu epäpoliittinen valvonta ja sen uskottavuus.

Nykymaailmassa parissakin kuukaudessa ehtii tapahtua paljon pahaa.

Käytännössä näyttää jo selvältä, kenestä tulee maamme ensimmäinen tiedusteluvalvontavaltuutettu. Hän on oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen, jonka kannalle asettui jo viime viikolla perustuslakivaliokunta antaessaan asiasta lausunnon valtioneuvostolle.

Sipilän toimitusministeriö ehtinee nimittää tietosuojavaltuutetun tehtäväänsä huhtikuun alussa, sillä oikeusministeriö on kertonut pyrkivänsä tekemään esityksensä valittavasta henkilöstä valmiiksi vielä maaliskuun aikana.

Mikäli tietosuojavaltuutetun nimitys olisi pitänyt jättää odottamaan siihen asti, kunnes vaalien jälkeen koottava uusi hallitus ehtii aloittamaan työnsä, tiedustelulakien voimaantulo olisi lykkääntynyt vähintään ensi kesään. Nyt liikkeelle päästään ainakin pari kuukautta etuajassa. Se on hyvä asia.

Ajantasaisen tiedustelulainsäädännön tarpeesta on eduskunnassa vallinnut tällä vaalikaudella poikkeuksellisen laaja yhteisymmärrys olkoonkin, että siinä joudutaan tinkimään jossain määrin kansalaisten perusoikeuksista heidän turvallisuutensa takaamiseksi.

Kansanedustajien suuri enemmistö päätti jo viime syksynä muuttaa tarkoitusta varten perustuslakia kiireellisellä menettelyllä. Tällä pyrittiin varmistamaan tiedustelulakien voimaantulo vielä tämän vaalikauden aikana.

Maanantaina eduskunta hyväksyi itse lakipaketin käytännössä yksimielisesti, ilman äänestyksiä. Kun päättäjät ovat näin selvästi ilmaisseet tahtonsa, olisi turhauttavaa, jos lakien voimaan saattamista pitäisi odottaa vielä useita kuukausia.

Pari kuukautta voi tuntua mitättömältä hetkeltä, mutta nykymaailmassa siinäkin ajassa ehtii tapahtua paljon pahaa.

Erityinen syy tyytyväisyyteen lakien pikaiseen voimaantulon johdosta lienee suojelupoliisilla ja sotilastiedustelulla. Ne saavat nyt kipeästi kaipaamiaan lisävaltuuksia maamme ja sen kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi.

Suomen kaltaisessa demokratiassa on tietenkin lähdettävä siitä, että viranomaiset ymmärtävät vastuunsa ja käyttävät uusia työkalujaan oikealla tavalla myös siellä, minne valvojat eivät aina ehdi tai huomaa kohdistaa katsettaan.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi