Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Evakkopatsas ansaitsee vain parasta

Lahdessa on virinnyt vilkas keskustelu Lahden Karjalaseuran aikeesta pystyttää tänne evakkopatsas. Muistomerkki kunnioittaisi kaikkia niitä satojatuhansia evakkoja, jotka viime sotiemme jälkeen joutuivat muuttamaan luovutetuilta kotiseudultaan uuden rajan tälle puolelle.

Lahti on valtakunnalliseksi tarkoitetulle muistomerkille oikea sijoituspaikka. Yli 10 000 evakkoa löysi täältä uuden kodin, minkä ansiosta iso osa lahtelaisista voi tänäkin päivänä ylpeillä karjalaisilla sukujuurilla.

Lahti on myös evakoilleen paljosta velkaa. Paljolti heidän ansiostaan hiljainen hämäläinen pikkukaupunki muuttui äkkiä vilkkaaksi kasvukeskukseksi. Suuri aineellinen ja henkinen merkitys on kaikilla elämänalueilla ollut myös karjalaisperäisillä yrityksillä ja yhteisöillä, jotka evakot toivat tänne mukanaan. Ilman tätä perintöään Lahti tuskin olisi kasvanut niin vireäksi kaupungiksi kuin se sotiemme jälkeisessä Suomessa opittiin tuntemaan.

Evakot ja Lahti ovat siis patsaansa ansainneet – jopa niin perustellusti, että voidaan kysyä, miksi teosta on pitänyt odottaa näin kauan. Siten Karjalaseura ansaitsee vilpittömän tunnustuksen ryhtymisestä sanoista tekoihin asiassa, jossa muut asianomaiset ovat runsaan seitsemän vuosikymmenen aikana osoittaneet vain oman saamattomuutensa.

Valtakunnallisen muistomerkin asema asettaa patsaalle suuria vaatimuksia.

Valitettavasti Lahden Karjalaseura ei kuitenkaan ansaitse täysiä tyylipisteitä tavasta, jolla se on kannatettavaa hankettaan lähtenyt edistämään. Suorastaan jääräpäisesti puuhamiehet ovat sivuuttaneet lukuisat neuvot, joita eritoten kaupungin julkisen taiteen työryhmä mutta myös monet muut asiantuntijat ovat matkan varrella yrittäneet heille antaa patsaan taiteellisten arvojen varmistamiseksi.

Tällä viikolla julkisen taiteen työryhmä vetosi jälleen Karjalaseuraan, jotta se järjestäisi tarkoitusta varten avoimen taidekilpailun tai kutsukilpailun (ESS 6.2.). Tällä mahdollistettaisiin, että teos on taiteellisesti korkeatasoinen ja kestää aikaa. Näin myös voitaisiin jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon tila ja ympäristö, johon teos toteutetaan. Kaupunkihan on jo luvannut sille paikan Kalmarin puistosta.

Vetoomuksen rivien välistä on luettavissa, että työryhmässä ei tunneta suurta luottamusta kuvanveistäjä Reijo Huttua kohtaan. Karjalaseura on jo valinnut Hutun evakkopatsaan toteuttajaksi.

Huttu on viime vuosina nikkaroinut Lahteen useita näköispatsaita. Ne ovat olleet tilaajatahojen mieleen, mutta jättäneet paljon toivomisen varaa asiantuntijoiden silmissä. Julkisen taiteen työryhmässä selvästikin pelätään, että evakkopatsaasta tulee uusin lenkki tähän ketjuun, jolla työryhmän sanoin ”luodaan yksipuolista kaupunkikuvaa jälkipolville”.

Karjalaseura puurtaa hankettaan eteenpäin talkoovoimin, joten se ymmärrettävästi haluaa sanoa viimeisen sanan sen toteuttamistavasta ja lopputuloksesta. Valtakunnallisen muistomerkin arvo asettaa patsaalle kuitenkin niin suuria laadullisia vaatimuksia, että puuhamiesten toivoisi ottavan asiantuntijoiden neuvoista vaarin ennen kuin mitään peruuttamatonta tapahtuu.

Kenties kaupunki voisi tulla yhdistystä taloudellisesti vastaan, jotta asia ei jäisi kiikastamaan ainakaan rahan puutteesta.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi