Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Elpymisen oireita Lahden keskustassa

Lahden keskustasta kantautui tällä viikolla uutinen, joka parhaimmillaan voi tarkoittaa sitä, että keskustaa jo vuosikymmeniä kalvanut näivettymisilmiö alkaisi itse vihdoin näivettyä. Tyhjien liiketilojen määrä, jolla näivettymistä on usein mitattu, on kääntynyt selvään laskuun.

Arviointiasiantuntija Mikko Heleniuksen tilastot osoittavat, että keskustassa on tyhjillään ”enää” vajaat 21 000 neliömetriä. Sekin on paljon, mutta selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Silloin lukema lähenteli 25 000:ta (ESS 11.1.).

Heleniuksen mukaan varsinkin pienempiä liiketiloja, joista jotkut ovat olleet tyhjillään vuosikausia, ovat nyt täyttäneet eritoten kahvilat ja ravintolat. Niitä on avattu ahkerasti etenkin Aleksanterinkadun varrella ja sen välittömässä läheisyydessä.

Ei liene sattumaa, että näin on tapahtunut varsin pian sen jälkeen, kun Aleksi remontoitiin kätevämmäksi kulkuväyläksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Samalla yksityisautoilua rajoitettiin tuntuvasti.

Myönteinen uutinen on tervetullut, vaikka käänne ei jäisi pysyväksi.

Aleksin remontti ei ollut mieleen kaikille lahtelaisille. Jotkut muistelevat edelleen nostalgisen kaihon vallassa aikaa, jolloin kaupungin pääkatu täyttyi autoista kaikkien silloisten kaistojensa leveydeltä palvellessaan myös valtakunnallista läpiajoliikennettä.

Myös osa keskustan kivijalkayrittäjistä epäili Aleksin uudistamista, vaikka hankkeella pyrittiin palvelemaan myös heitä helpottamalla ihmisten liikkumista kadun levennetyillä varsilla.

Lahden keskustan yrittäjien keskuudessa on jostain syystä suhtauduttu aina hyvin ennakkoluuloisesti kaikkiin kävelykatuhankkeisiin, vaikka hyviä esimerkkejä on muualla kosolti. Täällä on kuviteltu, että asiakas jää tulematta, jos hän ei pääse parkkeeraamaan autoaan liikkeen oven eteen.

Enää liikkeen kohdalla olevan pysäköintipaikan rooli ei ole Lahdessa suuri, Helenius tietää. Paikkoja on vähennetty katujen varsilta, mutta niitä on silti riittävästi, kiitos toriparkin ja muiden pysäköintilaitosten. Näitä laitoksia käytetään entistä hanakammin, mihin päättäjät ovat tähdänneetkin.

Toriparkin ja Aleksin remontin tavoitteena on ollut elvyttää ja vahvistaa keskustan elinvoimaa, jonka näivettyminen alkoi jo 1970-luvulla ensin Paavolaan ja myöhemmin kaupungin laitamille perustettujen kauppakeskusten myötä. Asiakkaat seurasivat perässä ja keskusta kuihtui.

Nyt todettu tyhjien liiketilojen väheneminen ei vielä tarkoita sitä, että keskusta voitaisiin julistaa elvytetyksi. Isoja liiketiloja ammottaa tyhjinä edelleen luvattoman paljon. Ja tilastoissa on ollut heilahteluja aiemminkin.

Oma vaikutuksensa lienee nyt ollut silläkin, että vuokrataso on keskustassa jatkanut laskuaan ja on paikoin jo epäterveellisissä lukemissa. Sellainen kehitys ei ole kestävää. Nähtäväksi jää sekin, pitävätkö kaikki uudet ravintolat pintansa kiristyvässä kilpailussa, vai vapautuuko niiden jäljiltä pian taas lisää tyhjiä neliöitä.

Yhtä kaikki, keskusta on jo niin pitkään ollut niin vähäverisessä tilassa, että jokainen myönteinen uutinen on tervetullut. Vaikka nyt todettu käänne ei jäisi pysyväksi, se voi silti olla konkreettinen merkki siitä, että keskustan elävöittämiseksi tehdyt ratkaisut ovat alkaneet osoittaa tehokkuutensa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi