Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Pormestari­vaalit ilman ehdokkaita?

Lahden kaupungin uutta johtamisjärjestelmää valmistellut toimikunta sai työnsä valmiiksi tällä viikolla, mutta mullistavimman päätöksensä valtuusto teki toimikunnan esityksen pohjalta jo viime keväänä. Silloin varmistui, että Lahtea johtaa kaupunginjohtajan asemesta pormestari kevään 2021 kuntavaalien jälkeen.

Pormestarimallin eduksi on luettu, että se antaa yhdet ja samat kasvot vallalle, joka kunnissa on perinteisesti hajautettu usealle taholle virkamies- ja luottamusjohdon kesken. Tästä on seurannut monesti kitkaa johtamisessa.

Maamme harvojen pormestarikuntien valtuustot ovat pääsääntöisesti nimenneet pormestarinsa vaaleissa valittujen valtuutettujen keskuudesta. Kunnia on yleensä langennut suuriman puolueen edustajalle. Järjestelmän uskotaan vahvistavan poliittista valtaa ja välillisesti myös kansanvaltaa. Suoraa kansanvaalia laki ei salli.

Lahdessakin nykyinen valtuusto on jo linjannut, että ensimmäisen pormestarin nimeää seuraava valtuusto keskuudestaan. Ja hyvä niin, koska äänestäjät voivat siten yrittää vaikuttaa asiaan vaaleissa, olkoonkin että vain välillisesti. Mustat hevoset sylkisivät kansanvallan silmille.

Äänestäjien kannalta olisi reilua nimetä pormestariehdokkaat jo ennen vaaleja.

Sitä ei vielä ole lyöty lukkoon, tulisiko puolueiden nimetä pormestariehdokkaansa jo ennen vaaleja, jotta nämä olisivat kaupunkilaistenkin tiedossa heidän pohtiessa äänestyspäätöstään. Näin toimittiin esimerkiksi Helsingissä, joka siirtyi pormestarimalliin viime kuntavaaleissa. Tampereellakin samoin tekivät viimeksi kaikki muut isot puolueet paitsi SDP.

Lahdessa haiskahtaa nyt siltä, että puolueet lähtevät vaaleihin niin sanotusti sammutetuin lyhdyin, mitä virallisiin pormestariehdokkaisiin tulee. Näin antoivat ymmärtää sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) että valtuuston puheenjohtaja Milla Bruneau (kok.) johtamistoimikunnan loppuraporttia esitellessään (ESS 9.1.).

Kaksikko arvelee, että ehdokkaiden nimeäminen etukäteen tekisi vaaleista liiankin korostetusti pormestarivaalit, joissa huomio kiinnittyisi vain kouralliseen ehdokkaita. Vähemmälle huomiolle jäisi vaalien täkein tavoite: valita valtuustoon 59 mahdollisimman hyvää edustajaa. Pelättävissä on myös, että äänet kasautuvat suurille puolueille pienempien kustannuksella.

On totta, että Helsingissä kuntavaaleista tuli viimeksi käytännössä kahden johtavan pormestariehdokkaan, Jan Vapaavuoren (kok.) ja Anni Sinnemäen (vihr.) kaksintaistelu, joka jätti varjoonsa muut ehdokkaat ja puolueet. Toisaalta pormestarikilpa lisäsi selvästi kiinnostusta vaaleja kohtaan ja innosti väkeä uurnille tuodessaan tapahtumaan uuden jännityksen aiheen.

Nämä pormestarimallin ”luontaisedut” menetetään, jos pormestariehdokkaita ei nimetä ja julkisteta ennen vaaleja. Ennen muuta äänestäjien näkökulmasta olisi reilua, jos puolueet uskaltaisivat kertoa etukäteen, keitä ne aikovat tarjota pormestariksi vaalien jälkeen. Nimethän lienevät käytännössä selvillä jo ennen kuin yhtään ääntä on annettu.

Toki menettely saattaisi Lahdessakin suosia vanhastaan suuria puolueita, koska pienillä ei tunnetusti ole toivoa saada omaa edustajaansa pormestariksi. Mutta mikä estää pientäkään puoluetta kasvamasta vaaleissa isoksi, jos se onnistuu löytämään ylivoimaisen pormestariehdokkaan suurempiensa nenän edestä?

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi