Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Ruotsin tulos askarruttaa Suomessa

Monet Suomessa ovat pitäneet varmana, että Ruotsin vaalien tulos heijastuu väistämättä myös omien eduskuntavaaliemme tulokseen ensi keväänä.

Erityisesti näin ovat ennakoineet perussuomalaiset. He ovat laskeneet jo pitkään paljon sen varaan, että maahanmuuttovastaisuudellaan ratsastavien ruotsidemokraattien voittokulku länsinaapurissa siivittäisi myös perussuomalaiset menestykseen huhtikuun vaaleissa.

Ruotsidemokraatit nousivat Ruotsin vaalien suurimmaksi voittajaksi. Voitto jäi kuitenkin pienemmäksi kuin ruotsidemokraatit sekä heidän suomalaiset hengenheimolaisensa olivat toivoneet ja poliittiset vastustajat pelänneet.

Ruotsidemokraattien osuus äänistä ei noussut korkeammalle kuin perussuomalaisten kaksissa viime eduskuntavaaleissa. Hätäisempi voisi tehdä tästä sen johtopäätöksen, että jos keskittyy voimakkaasti vain maahanmuuton vastustamiseen, suosion katto voi tulla vastaan suhteellisen matalalla.

Äänestäjille ei ollut suurta merkitystä, missä kunnossa Ruotsin talous on.

Perussuomalaisten johdossa joudutaan nyt pohtimaan vakavasti, pitääkö puolueen suunnistaa kevään vaaleihin sittenkin useamman kuin vain yhden kärkiteeman taktiikalla.

Ruotsidemokraattien ennakoitua vaisumpi menestys saattoi johtua siitä, että kaksi suurinta puoluetta eli sosiaalidemokraatit ja maltillinen kokoomus kiristivät ennen vaaleja tuntuvasti suhtautumistaan maahanmuuttoon. Näin ne saattoivat onnistua pitämään riveissään äänestäjiä, jotka muuten olisivat tunteneet ylivoimaista vetoa ruotsidemokraattien suuntaan.

Ruotsalaisten sisarpuolueiden omaksuma linja tässä asiassa saattaa houkutella demareita ja kokoomusta myös meillä. Toisaalta ne joutuvat myös puntaroimaan, kuinka paljoin maahanmuuttolinjan kiristäminen verotti Ruotsissa demareiden ja kokoomuksen kannatusta humanitaarisempaa suuntausta kannattavien äänestäjien keskuudessa.

Kannattaa huomata, että ruotsidemokraattien lisäksi Ruotsin vaalien voittajiin – kun niin sanottuja torjuntavoittoja ei lasketa – lukeutuivat eritoten vasemmistopuolue ja keskusta. Juuri nämä kaksi puoluetta profiloituivat ruotsidemokraattien jyrkimpinä vastustajina.

Ruotsin vasemmiston menestyminen yli odotusten on hyvä uutinen Suomen vasemmistoliitolle, jonka kannatus on viime gallupeissa ollut kohoamaan päin. Vielä paremmin on gallupeissa pärjännyt vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka pyrkinee analysoimaan tarkasti, millä eväillä sisarpuolue Ruotsissa onnistui temppunsa tekemään.

Päänsä joutuvat Ruotsin vaalituloksen seurauksena miettimään puhki myös vihreät, jotka yrittävät tehdä kevään vaaleista ilmastovaalit. Ruotsissa ympäristöpuolue yritti samaa, mille sopivaa sivustatukea antoivat kesän ennätyksellinen kuivuus metsäpaloineen. Tulos oli kuitenkin surkea.

Ruotsin vaalitulos myös paljasti, että äänestäjille ei ollut suurta merkitystä sillä, missä kunnossa maan talous on vaalikauden päättyessä. Etusijalle nousivat maahanmuuton ohella arkisemmat, ihmisten omaan hyvinvointiin välittömästi liittyvät asiat.

Tämä on huono uutinen Suomen hallituspuolueille, jotka toiveikkaina odottavat äänestäjien palkitsevan heidät Suomen laittamisesta kuntoon pitkän taantuman jälkeen – ja hyvä uutinen demareille.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X