Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Valitusoikeus jäi hallitukselta rajoittamatta

Sipilän hallitus on ehtinyt tehdä monta lehmänkäännöstä. Yksi vähälle huomiolle jääneistä on luopuminen hallitusohjelmaan kirjatusta aikomuksesta rajoittaa valitusoikeutta kuntien kaavapäätöksistä.

Aikomus kumpusi kuntapäättäjien ja elinkeinoelämän näkemyksistä, joiden mukaan pitkäaikaiset valitusprosessit viivästyttävät liian usein tärkeiden infrastruktuurihankkeiden toteutumista. Tämä maksaa paljon rahaa ja kuormittaa runsaasti viranomaisia sekä tuomioistuimia.

Normien purkutalkoista innostunut hallitus lupasi ohjelmassaan tarkasti ottaen vain selvittää mahdollisuutta siirtyä kaava-asioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Selvityksen taka-ajatus ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi, sillä toteutuessaan muutos olisi tarkoittanut, että kuntien kaavapäätöksistä olisivat jatkossa saaneet valittaa vain asianosaiset eivätkä kaikki kuntalaiset.

Selvitystyön aikana kaavavalitusten rajoittamista kohtaan nousi niin runsaasti kritiikkiä, että hallitus katsoi parhaaksi haudata vähin äänin koko hankeen. Eteenpäin ei tohdittu viedä uudistusta, jonka epäiltiin pahimmillaan uhkaavan hallinnon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.

Näkemys tuskin lohduttaa yrittäjää, jonka tärkeä hanke viivästyy vuositolkulla.

Hallituksen ratkaisu saa tukea myös Korkeimman hallinto-oikeuden uudelta presidentiltä Kari Kuusiniemeltä, joka kannatti vastikään Uutissuomalaisen haastattelussa kansalaisten laajaa oikeutta valittaa kuntien kaavapäätöksistä (ESS 31.8.). Hän perusteli näkemystään mielenkiintoisesti paljolti samoilla näkökohdilla kuin monet valitusoikeuden rajoittamista esittäneet tahot tullen kuitenkin täysin päinvastaiseen johtopäätökseen.

Myös Kuusiniemi muistutti, että kaavoituspäätöksillä on keskeinen asema kunnan kehittämisessä ja korosti niihin liittyvän erittäin suuria taloudellisia intressejä. Juuri näistä syistä Kuusiniemi pitää tärkeänä, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus saattaa kaavoituspäätösten lainmukaisuus tarpeen tulleen hallintotuomioistuimen ratkaistavaksi. Hänestä se on jopa keskeinen tae sille, ettei näihin asioihin pääse pesiytymään korruptiota.

Kunnissa aika ajoin esiintyvää valitustehtailua Kuusiniemi pitää marginaalisena ilmiönä, sillä KHO:een asti etenee tilastojen mukaan alle kymmenesosa kaavapäätöksistä. Sekin on tosin varsin suuri määrä.

KHO:n uusi presidentti myös katsoo, ettei edes hylätyksi tullut valitus ole turha. Sehän kumpuaa ihmisen kantamasta huolesta oman elinympäristönsä puolesta ja varmistaa yksilön oikeusturvan toteutumisen. Näkemys on ylevä, mutta tuskin lohduttaa esimerkiksi yrittäjää, jonka tärkeä rakennushanke viivästyy vuositolkulla kaavamuutoksen poikiman valitusprosessin takia.

Kovin idealistinen Kuusiniemi on myös eritellessään, että päätösten lainmukaisuus testataan valituksissa ja tarkoituksenmukaisuus kuntavaaleissa. Tosiasiassa useimmat kaavavalitukset perustuvat siihen, että valittaja on tyytymätön päätöksen sisältöön ja yrittää vain muodon vuoksi osoittaa lainsäädäntöön perustuvia näkökohtia sen kumoamiseksi.

Näin käy valitettavan usein myös silloin, kun valittajalla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta lopputulos ei ole täysin hänen mielensä mukainen.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X