Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hallitus ja ay-liike taas törmäyskurssilla

Ilman kristallipalloakin on helppo ennustaa, että tällä viikolla alkuun päässeen eduskunnan syysistuntokauden näyttävimmät kiistat tullaan käymään soten lisäksi hallituksen esityksestä helpottaa työntekijöiden irtisanomista pienissä yrityksissä.

Esitys juontaa juurensa keväiseen kehysriiheen, missä hallitus linjasi uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Suomen Yrittäjien toiveiden mukaisesti hallitus päätti silloin lähteä valmistelemaan kahta lakiuudistusta tavoitteenaan madaltaa kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseksi.

Toisen näistä uudistuksista hallitus on jo ehtinyt perua. Aikomus vauhdittaa määräaikaisten työsopimusten tekemistä työttömien nuorten kanssa sai vastaansa niin runsaasti kritiikkiä, että hallitus painoi jarrua jo kesällä. Eduskunnan päätettäväksi on sitä vastoin etenemässä lakiesitys, joka toteutuessaan heikentäisi työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

Myös tätä hanketta ovat monet asiantuntijat moittineet työntekijöitä eriarvoistavaksi ja myös tehottomaksi olkoonkin, että valmisteilla olevan lakiesityksen lopullinen sisältö on edelleen hämärän peitossa.

Varmin seuraus häiriöistä olisi SDP:n suosion vahvistuminen.

Suorastaan raivoihinsa lakiuudistus on saanut palkansaajajärjestöt. Ne virittelevät jo lakkoasettaan, koska eivät usko uudistuksen parantavan työllisyyttä, vaan ainoastaan tarjoavan työnantajille mahdollisuuden irtisanoa ihmisiä mielivaltaisesti.

Hallitus ei tältä osin ole vielä osoittanut merkkejä luovuttamisesta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvisti viime viikonloppuna, että lakiesitys tuodaan syksymmällä eduskunnan päätettäväksi. Työministeri Jari Lindströmkin (sin.) vakuutti alkuviikosta sitoutuneensa sen läpiviemiseen.

Mahdollisena tosin pidetään, että hallitus pyrkii hakemaan vielä kompromissia esimerkiksi rajaamalla lain koskemaan vain alle kymmenen tai viiden hengen yrityksiä aiemmin esillä olleen 20:n asemesta. Onhan todettu, että mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä varovaisempia yrittäjät ovat valmiita ottamaan taloudellisen riskin ja palkkaamaan uutta väkeä, vaikka tarve olisi suuri.

Lainkaan varmaa ei silti ole, riittääkö itsensä kovaan vauhtiin kiihdyttäneille palkansaajajärjestöille enää mikään muu myönnytys kuin lakiesityksestä luopuminen. Niin pitkälle hallitus ei liene valmis taipumaan, sillä se tuskin haluaa jättää perinnökseen käsitystä, että se olisi tässäkään työmarkkinoita koskevassa kiistassa ulkoparlamentaaristen voimien taivuteltavissa.

Toki hallitus joutuu myös punnitsemaan, onko irtisanomiskynnystä madaltava lakiesitys lopulta niin tärkeä uudistus, että se kannattaa jyrätä eduskunnassa läpi, vaikka se johtaisi vakaviin häiriöihin työmarkkinoilla.

Varmin seuraus häiriöistä olisi opposition ja eritoten SDP:n suosion vahvistuminen. Demareiden kannatus on tällä vaalikaudella ottanut aina harppauksen ylöspäin, kun hallitus on ottanut yhteen ay-liikkeen kanssa.

Tämä voi olla myös salattu syy siihen, että ay-liike on taas hakeutunut vastahankaan hallituksen kanssa. Etenkään demarijohtoiset palkansaajajärjestöt tuskin panevat pahakseen, jos SDP nousee seuraavaksi päähallituspuolueeksi ja hyydyttää vimman, jolla Sipilän hallitus on yrittänyt tuulettaa työmarkkinoidemme paikoin kovin kankeita käytäntöjä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi