Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Maahanmuutto nousemassa vaaliteemaksi

Maahanmuutto on noussut Ruotsin tulevien vaalien johtavaksi teemaksi, ja samoin voi käydä myös meillä ensi keväänä. Näin toivovat perussuomalaiset, jotka laskevat nyt paljon sen varaan, että maahanmuuttoon liittyvien ongelmien jatkuva korostaminen julkisuudessa nostaisi puolueen kannatuksen yhtä korkealle kuin ruotsidemokraateilla läntisessä naapurimaassamme.

Viitteitä perussuomalaisten tavoitteesta saatiin jälleen lauantaina puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti voimakkaasti kantaa maahanmuuttoon vahvistaen näin perussuomalaisten torjumaa näkemystä, jonka mukaan puolue on kahtiajakonsa jälkeen alkanut yhä enemmän muistuttaa vain yhteen asiaan keskittyvää liikettä.

Halla-aho kuvaili vuoden 2015 ”siirtolaisvyöryn” – pakolaisista hän ei tietenkään puhunut – johtaneen dramaattisiin poliittisiin mullistuksiin muun muassa Itävallassa ja Italiassa (ESS 2.9.). Seuraava mullistus nähdään Halla-ahon mukaan Ruotsissa. Ja jatkoa seuraa Suomessa, jos se on perussuomalaisista kiinni.

Halla-aho kertasi, että perussuomalaisilla on Suomessa muista puolueista poikkeavia linjauksia eritoten Eurooppa-politiikasta ja maahanmuutosta. Hän myös väitti, että media ja muut puolueet eivät haluaisi puhua maahanmuutoista lainkaan.

Myös maahanmuutosta keskusteltaessa on viisasta pitäytyä tosiasioissa.

Tämä arvio tosin osoittautui vääräksi heti samana päivänä. Jo ennen kuin Halla-aho puhui Lahdessa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ehti ottaa Ylen Ykkösaamussa kantaa maahanmuuttoon tavalla, joka nosti monet poliitikot takajaloilleensosiaalisessa mediassa.

Tosin kuin perussuomalaiset, jotka vaativat humanitäärisen maahanmuuton lopettamista kokonaan, Sipilä sanoi olevansa valmis tietyin edellytyksin jopa kaksinkertaistamaan pakolaiskiintiömme. Hän myös vaati kehitysapumme nostamista takaisin tasolle, jolta juuri hänen johtamansa hallitus on sen pudottanut ”laittaessaan taloutta kuntoon”.

Vastatessaan kysymykseen, mistä Saksassa nähdyt maahanmuuttovastaiset mielenosoitukset kumpuavat, pääministeri etsi syitä maahanmuuttokriisistä, johon EU ei kyennyt riittävän nopeasti reagoimaan. Tilannetta vaikeutti Sipilän mukaan, että ”suurin osa” tulijoista oli liikkeellä taloudellisista syistä eikä paetakseen sotaa tai vainoa. Huolimattomasta sanavalinnasta nousi kova meteli, eikä aiheetta.

Pääministerin lausahdusta selittelemään joutunut avustajakunta antoi ymmärtää sen perustuneen tilastoihin, joiden mukaan iso osa turvapaikanhakijoista on saanut kielteisen päätöksen. Kriitikoiden mielestä Sipilä veti mutkan suoraksi. Turvapaikkaprosessissa katsotaan vain, onko hakijalla oikeus kansainväliseen suojeluun, eikä analysoida syitä maahanmuuttoon, korosti Pakolaisavun asiantuntija Isa Schauman (ESS 2.9.).

Kohun opetus niin Sipilälle kuin muillekin valtavirtaa edustaville poliitikoille on, että myös maahanmuutosta keskusteltaessa on viisasta pitäytyä tosiasioissa. Muussa tapauksessa tulee vain helposti puhuneeksi ennakkoluuloilla ratsastavien ääriliikkeiden pussiin. Nehän pyrkivät valtaan uskottelemalla, että monimutkaiset ongelmat olevat ratkaistavissa yksinkertaisin keinoin. On huolestuttavaa, kuinka hyvin tämä taktiikka on viime aikoina purrut eri puolilla läntistä maailmaa pidetyissä vaaleissa.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X