Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hyvinvointi-yhtymän kurimus jatkuu

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän pitkäaikainen talouskurimus ei sittenkään ole hellittänyt edes kuluvan vuoden osalta, vaikka tunnelin päässä oltiin näkevinään valoa vielä ennen kesälomia.

Heinäkuun tilinpäätösennuste oli synkkää kuultavaa. Tämän vuoden tuloksen ennakoidaan painuvan peräti 6,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi huolimatta yhtymässä vastikään aloitetusta 4 miljoonan euron sopeuttamisohjelmasta, joka väistämättä heikentää palvelujen laatua.

Ennustettu alijäämä tuli kylmänä suihkuna kuuman kesän päätteeksi, vaikka uutisia yhtymän talousvaikeuksista on kuultu viime aikoinakin taajaan.

Alkuvuodesta huolta aiheuttivat yhtymän vaikeudet hankkia riittävästi niin sanottua kasvurahoitusta, jonka varaan tämän vuoden budjetissa oli laskettu mitä ilmeisimmin liiankin paljon. Tilanteen kuviteltiin kuitenkin helpottuneen kesäkuussa yhtymän myytyä laboratoriopalvelunsa.

Ennakoitu alijäämä heijastuu myös ensi vuoden budjettiin.

Käytännössä taloudellisen pakon edessä tehdyllä kaupalla tasapainotettiin vuotavaa budjettia. Tuore ennuste osoittaa kuitenkin turhiksi toiveet siitä, että tämän vuoden talous olisi tullut sillä turvatuksi.

Toki laboratoriokauppa vaikutti osaltaan siihen, että yhtymän tämän vuoden tulopuoli on toimitusjohtaja Eetu Salusen mukaan kunnossa (ESS 28.8.). Tulot eivät silti riitä paikkaamaan isoa aukkoa, joka budjettiin on nyt syntynyt menojen yllättävän suuren kasvun johdosta.

Kysyntä on kasvanut eritoten ikääntyneiden palveluissa, ensihoidossa ja Akuutti 24:ssä paljon enemmän kuin mihin budjettia hyväksyttäessä varauduttiin. Tämä ei ole täysin tavatonta sote-palveluissa, joiden tarvetta on vaikea budjetoida etukäteen täydellisen tarkasti. Salunen antaa kuitenkin rivien välissä sapiskaa päättäjille siitä, että nämä eivät jättäneet alun perinkin kireäksi tiedettyyn budjettiin lainkaan liikkumavaraa.

Liikkumavara olisi ollut tarpeen senkin vuoksi, että yhtymä joutui alkuvuodesta ratkaisemaan poikkeuksellisia tietoteknisiä ongelmia. Ongelmien selvittely tuli yhtymälle kalliiksi, ja vaikka vahingonkorvauksia lienee luvassa, tämän vuoden budjetin tilkkeeksi niitä lienee turha odotella.

Tälle vuodelle ennakoitu runsas alijäämä heijastuu väistämättä myös yhtymän ensi vuoden budjettiin, jonka laatiminen tiedettiin jo vanhastaan vaikeaksi tehtäväksi yhtymän ja sen omistajien isojen näkemyserojen vuoksi.

Yhtymän johto haluaisi korottaa kuntien maksuosuuksia enemmän kuin kunnat ovat valmiita kustantamaan. Rahassa näkemysero on 4 miljoonaa euroa eli sattumoisin sama summa, jonka yhtymä on asettanut sopeuttamisohjelmansa tavoitteeksi. Sen lisäksi yhtymässä valmistellaan toiminnan ja talouden tehostamisohjelmaa, jolla tavoitellaan 7 miljoonan euron pysyviä säästöjä.

Yhtymän johto ymmärrettävästi kantaa huolta siitä, että ensi vuoden budjetti rakennettaisiin tämänvuotista kestävämmälle pohjalle. Toisaalta ymmärrettävää on sekin, että kunnat haluavat pitää yhtymän menojen kasvun tiukoissa aisoissa, jotta niillä riittäisi rahaa muihinkin palveluihin.

Asiakkaiden osaksi tässä tilanteessa jää edellyttää ratkaisua, joka ei heikennä liikaa yhtymän palvelujen laatua ja saatavuutta. Pahitteeksi ei olisi myöskään tarkempi talouden seuranta enempien ikävien yllätysten välttämiseksi.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X