Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Maatalouden hätäavulla kansan tuki

Yksi hallituksen budjettiriihen helpoimmin syntyneistä päätöksistä oli mitä ilmeisimmin tukipaketti, jolla pyritään korvaamaan maanviljelijöille kuivasta kesästä aiheutuvat taloudelliset vahingot. Ylimääräisen kädenojennuksen tarpeellisuudesta olivat kaikki hallituspuolueet suorastaan liikuttavan yksimielisiä.

Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämä gallup vahvistaa, että myös kansalaisten selvä enemmistö on valmis tukemaan kannattavuusvaikeuksissa kärvisteleviä viljelijöitä verovaroin kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Tätä mieltä on gallupin mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta.

Yllättävää ei kyselyn tuloksissa ollut se, että keskustan kannattajista peräti yhdeksän kymmenestä kannatti maataloustuen lisäämistä valtion budjetista. Viljelijöiden asia on edelleen vankasti myös entisen maalaisliiton perillisten asia.

Merkillepantavampaa olikin, että viljelijöiden lisätuen kannalla oli yli puolet kaikkien muidenkin eduskuntapuolueiden kannattajista. Tämä pätee jopa vihreisiin, joiden johto on aivan viime päivinäkin kritisoinut nykyistä tuki­politiikkaamme maatalouden aiheuttamiin ympäristö­ongelmiin viitaten.

Pitkän päälle tukien lisääminen ei ole kestävä tie.

Maataloudessa kärsitään jo toisesta huonosta satovuodesta peräkkäin. Viime syksynä satoa ei päästy paikoin korjaamaan lainkaan jatkuvien sateiden vuoksi. Tänä kesänä satoa uhkaa kato poikkeuksellisen vaikean kuivuuden takia. Luonnon­varakeskus Luken arvion mukaan luvassa on 2000-luvun taloudellisesti huonoin tulos.

Moni suomalainen näki viime syksynä omin silmin, kuinka vilja mätäni märillä pelloilla, jonne raskailla koneilla ei ollut asiaa.

Tänä kesänä ainakin tarkkasilmäisimmät ovat panneet merkille, kuinka kitukasvuiseksi vilja on useilla vainioilla jäänyt.

Myös kaupunkilaistuneet kansalaiset tuskastuivat viime kesän kosteuteen ja tämän kesän helteisiin. Siten niidenkin, joille maataloustuet ovat aiemmin olleet kuin kirosana, lienee nyt helpompi ymmärtää viljelijöiden ahdinkoa.

Myötämielisyyttä maatalouttamme kohtaan on saattanut kasvattaa myös lähiruoan alati lisääntyvä suosio. Perusteltiinhan Uutissuomalaisen gallupissakin lisätukea paitsi sääoloista johtuvilla sato-ongelmilla, myös yleisemmin kotimaisen ruuantuotannoin turvaamisella.

Budjettiriihen kriisipaketti lämmittää viljelijöitä tänä ja ensi vuonna. Pitkän päälle tukien lisääminen ei kuitenkaan ole kestävä tie sen varmistamiseksi, että Suomessa pystytään tuottamaan ruokaa myös tulevaisuudessa. Niin suuria summia ei valtion kassasta koskaan löydy.

Tätä mieltä ei ole ainoastaan Luken tutkimuspäällikkö Jyrki Niemi, vaan myös viljelijöiden oma edusmies, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Molemmat peräävät markkinaehtoisempaa ratkaisua (ESS 29.8.).

Niemi parantaisi maataloustuottajien kaupallista yhteistyötä, mikä tarjoaisi heille vahvemman aseman hinnoista neuvoteltaessa. Marttilastakin tukia parempi vaihtoehto olisi nostaa hintoja.

Silloin nähtäisiin sekin, olisivatko kansalaiset valmiita myös käytännössä eikä ainoastaan teoriassa taloudellisiin uhrauksiin gallupeissa tärkeänä pitämänsä kotimaisen maatalouden puolesta.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi