Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Marssilla kohti vahvempaa Eurooppaa

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ihastutti välittömyydellään suomalaisia kaikkialla, missä hän liikkui lyhyen Helsingin-vierailunsa aikana.

Hurmaantuneiden joukkoon voitaneen laskea myös vierailun isäntä, tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hän suorastaan myhäili tyytyväisyyttään seistessään Macronin rinnalla torstaisessa tiedotustilaisuudessa.

Niinistön innostuksen ymmärtää hyvin. Macron on ensimmäisenä eurooppalaisena valtionpäämiehenä vastannut konkreettisesti siihen keskustelunavaukseen, jonka Niinistö teki itse asiassa jo pyrkiessään ensimmäistä kertaa presidentiksi toistakymmentä vuotta sitten. Niinistö alkoi tuolloin kannustaa EU:ta vahvistamaan puolustusyhteistyötään tavalla, joka palvelisi myös Suomen etua.

Visiota ”eurooppalaisemmasta Natosta” pidettiin pitkään Niinistön omaperäisenä yksityisajatteluna, koska useimmat EU:n jäsenvaltiot ovat jo aikapäiviä sitten järjestäneet oman puolustuksensa Naton jäsenyyden varaan.

Myönteinen vastaus Macronille on johdonmukainen askel Niinistön linjalla.

Nyttemmin tuuli on kuitenkin alkanut EU:ssa kääntyä suotuisaksi Niinistön sitkeästi esillä pitämälle ajatukselle Venäjän horjutettua Euroopan turvallisuusympäristöä ja presidentti Donald Trumpin kyseenalaistettua Yhdysvaltain sitoutumisen maanosamme puolustamiseen

Viime vuoden lopulla peräti 23 EU-maata päätti lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY) unionin puolustusyhteistyön lujittamiseksi. Itsestään selvästi Suomi liittyi Niinistön johdolla tähän joukkoon.

Samoihin aikoihin myös Macron tuoreena presidenttinä teki oman puolustusaloitteensa, jonka perusteella Eurooppaan luodaan nyt Ranskan johdolla PRY:n ulkopuolisia interventiojoukkoja. Niitä voitaisiin käyttää nopeasti puhkeaviin kriiseihin sotilaallisista konflikteista luonnonkatastrofeihin. Tälläkin halutaan antaa väkevä viesti sen puolesta, että Eurooppa on valmis vahvistamaan turvallisuuttaan uusin keinoin.

Ranskan lisäksi interventiojoukkoja on jo sitoutunut perustamaan kahdeksan Euroopan maata. Torstaina vahvistui, että Suomesta tulee yhdeksäs, mistä Macron kiitteli vuolaasti isäntäänsä Niinistöä. Hän toivoi Suomen esimerkin houkuttelevan myös Ruotsin ja Norjan mukaan pohjoismaiden ”yhteisen geopoliittisen intressin” nimissä.

Macronin viittaus pohjoiseen geopolitiikkaan oli mielenkiintoinen etenkin, kun hän samassa yhteydessä myös korosti tarvetta vahvistaa EU:n perussopimuksen keskinäistä avunantoa koskevaa solidaarisuuslauseketta.

Macron tunnusti kiitollisuudenvelkansa Suomelle, joka ensimmäisenä vastasi Ranskan avunpyyntöön Pariisin terrori-iskujen jälkeen 2015. Liittymällä Ranskan puolustusaloitteeseen Suomi halunnee osaltaan varmistaa, että vastavuoroisuus toimii, jos apua joskus tarvitaan myös täällä.

Myönteinen vastaus Macronille on johdonmukainen askel linjalla, jolla Suomi on Niinistön johdolla pyrkinyt vahvistamaan turvallisuuttaan hankkiutumalla yhä tiiviimpään puolustukselliseen yhteistyöhön läntisten kumppaneidensa kanssa. Uudet kumppanuudet voivat hermostuttaa Moskovaa, kuten kesällä kuultiin. Ei silti liene pelkoa, että vastareaktiot olisivat yhtä raivokkaat kuin Nato-optiomme täyttyessä. Toki saamatta jäävät myös täydet turvatakuut, jotka vain Naton jäsenyys varmistaisi.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X