Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Verot voivat kuumentaa budjettiriihen

Juha Sipilän (kesk.) hallitus kokoontuu alkuviikosta tällä erää viimeiseen budjettiriiheensä, jossa se viimeistelee eduskunnalle esityksensä valtion ensi vuoden talousarvioksi.

Toisin kuin takavuosina, budjettiriihet eivät enää aikoihin ole tarjonneet kansalle suurta poliittista draamaa. Nykyään budjetin päälinjat lyödään jo kevään kehysriihessä niin tiukasti lukkoon, että alkusyksyn riiheen jää riideltäväksi enää rippeitä. Näin odotetaan käyvän myös tällä kertaa, olkoonkin, että puitavana on vaalivuoden budjetti.

Hallituspuolueiden edustajien viimeaikaisten puheiden perusteella on helppoa veikata, että jos budjettiriihessä ruvetaan jostakin asiasta riitelemään, niin kiista koskee verotusta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) jätti omassa budjettiehdotuksessaan veroratkaisut osin avoimiksi. Budjettiriiheen valmistellaan esitys, jolla Orpon mukaan varmistetaan hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti, ettei yhdenkään palkansaajan verotus kiristy. Tuloverojen kevennystarpeeksi Orpo on ennakoinut korkeintaan 300 miljoonaa euroa, mikä kompensoitaisiin haittaverojen kiristämisellä.

Ostovoima saattaa tulla turvatuksi myös ulkoparlamentaarisella päätöksellä.

Veronkevennykset ovat periaatteessa vastoin useiden johtavien talousasiantuntijoiden näkemyksiä, joiden mukaan hallituksen tulisi kiristää finanssipolitiikkaansa, jotta valtiolle alkaisi kertyä elvytysvaraa seuraavan taantuman varalta. On myös arvioitu, että hallituksen aiempien veroratkaisujen ansiosta juuri kenenkään palkansaajan verotus ei tällä vaalikaudella kiristy, vaikka tuloverotukseen ei enää tehtäisi minkäänlaisia kevennyksiä.

Orpo on kertonut lukevansa hallitusohjelmaa siten, että palkansaajien verotus ei saa kiristyä myöskään peräkkäisten budjettivuosien välillä. Ilman uusia kevennyksiä näin uhkaa nyt käydä, koska kilpailukykysopimus leikkaa palkansaajien ostovoimaa vielä ensi vuonna arviolta 300 miljoonalla eurolla.

Yksikään hallituspuolue ei vastusta raivokkaasti veron­kevennyksiä sinänsä. Ainakin pientä kinaa on silti odotettavissa siitä, miten mahdolliset kevennykset kohdistetaan.

Keskustasta on vaadittu kuntaverotukseen pientuloisia suosivia vähennyksiä. Kokoomuskin painottaisi kevennykset pieni- ja keskituloisiin, mutta kohdistaisi niitä myös korkeampiin tuloluokkiin, jotta verotuksen progressio ei ryöpsähtäisi jälleen kasvuun.

Vaikka näkemyseroja esiintyy, hallituksen ei ehkä ole lainkaan tarpeen kiivailla veroista budjettiriihessä, sillä palkansaajien ostovoima saattaa tulla turvatuksi myös ulkoparlamentaarisella päätöksellä.

Työmarkkinajärjestöjen miehittämän työttömyysvakuutusrahaston on määrä päättää aivan budjettiriihen kynnyksellä ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta. Työttömyyden vähenemisen ansiosta maksuun kohdistuu nyt alentamispaineita (HS 27.8.). Parhaassa tapauksessa alennuksesta voi tulla niin suuri, että se kohentaa palkansaajien ostovoimaa juuri Orpon mainitsemalla 300 miljoonalla eurolla.

Jos näin onnellisesti kävisi, hallituksen ei tarvitsisi keventää lainkaan tuloverotusta. Silloin ei olisi tarpeen myöskään kiristää haittaveroja – ellei hallitus sitten haluaisi kerryttää jakovaraa uusille menoerille äänestäjien kosiskelemiseksi. Onhan kyse vaalivuoden budjetista.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X