Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Ensihoidosta ei pidä tinkiä liikaa

Ensihoidolla on viime aikoina pitänyt kiirettä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella. Helteinen heinäkuu kiihdytti tehtävien määrän peräti kymmenen prosentin kasvuun verrattuna samaan ajankohtaan vuosi sitten. Ensihoitoyksikön ambulanssit lähetettiin liikkeelle 4 100 kertaa.

Pelkästään helteillä kasvua ei voitane selittää, sillä se noudattelee jo jonkin aikaa jatkunutta kehitystä. Vielä taannoin tehtävämäärät lisääntyivät 3–5 prosenttia vuodessa, mutta tänä vuonna lukema on noussut 7 prosenttiin. Viidessä vuodessa lisäystä on tullut liki viidenneksen verran.

Hyvinvointiyhtymässä ei ole tehty kattavaa analyysia kasvun syistä. Näppituntumalla arvioidaan, että taustalla on väestön ikääntyminen, vanhusten kotihoidon lisääminen ja terveydenhuollon voimavarojen yleinen niukkuus. Jos terveyskeskuksesta ei saa ajoissa apua eivätkä voimat riitä hakeutumaan päivystykseen, ainoaksi vaihtoehdoksi jää turvautua ensihoitoon.

Ristiriitaiseksi tämänhetkisen tilanteen tekee, että samaan aikaan, kun tehtävät lisääntyvät nopeaa vauhtia, ensihoidolle on hyvinvointiyhtymän budjetissa jaettu enenevissä määrin niukkuutta.

Kuntalaisten on voitava luottaa siihen, että ambulanssi tulee apuun ajoissa.

Vaikka laki määrää ensihoidon palvelutason minimin, yhtymällä ja sen jäsenkunnilla on paljon peli­varaa siinä, kuinka paljon tasoa halutaan nostaa vähimmäisrajan yläpuolelle. Hyvinvointiyhtymässä tehtiin edellisen valtuuston tahdosta leikkauksia, jotka jättivät ensihoidon käytettäväksi enää kolme sairasautoa. Tehtävien määrän jatkaessa kasvuaan käyttöön palautettiin kuluvan kesän ajaksi yksi ylimääräinen kuljettava ambulanssi.

Nyt kuormitus on ensihoidon ylilääkärin Timo Jaman mukaan tasaantunut (ESS 6.8.). Paineet eivät silti ole liiemmin helpottaneet, koska tehtävien kasvu on jatkunut. Siksi ensihoidossa ymmärrettävästi toivotaan, että hätäavuksi saatu ylimääräinen ambulanssi olisi käytettävissä myös ensi vuonna.

Jama sanoo ensihoidon pystyvän elämään 3–5 viiden prosentin kasvun kanssa, mutta sitä suurempi vaatii ehdottomasti lisää resursseja. Vaikka kiireettömien tehtävien tavoiteajat ovat kaiken aikaa toteutuneet hyvin, kiireellisissä tehtävissä toteutumisprosentti ehti kasvupyrähdyksessä laskea huolestuttavan alas.

Tämä kuulostaa myös tavallisten kuntalaisten korvissa huolestuttavalta. Siksi päättäjien on varmistettava ensihoidon resurssien riittävyys myös jatkossa olkoonkin, että kunnissa kannetaan ymmärrettävää ja perusteltua huolta siitä, miten hyvinvointiyhtymän budjetti osataan pitää kuntien omaa taloudellista kantokykyä vastaavalla tasolla.

Kuntalaisten on voitava luottaa siihen, että hädän tullen ambulanssi tulee apuun riittävän ajoissa. Talouskuri on tärkeä asia, mutta sillä ei saa vaarantaa ihmisten henkeä ja terveyttä.

Toki myös kuntalaiset voivat itsekin tehdä jotain ensihoidon resurssipaineiden hellittämiseksi. Hätäkeskukseen on syytä soittaa vain todellisessa hädässä turhien hälytysten välttämiseksi. Jos ensihoitajille selviää vasta paikalle saavuttaessa, ettei kyse olekaan kiireellisestä hätätilanteesta, resursseja kulutetaan väärässä paikassa ja tarvittava apu voi toisaalla viivästyä kohtalokkaasti.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X