Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Vaalibudjetin vaara ei vielä väistynyt

Valtiovarainministereillämme ei ole ollut tapana sisällyttää suuria yllätyksiä talousarvioesityksiinsä. Petteri Orpokaan (kok.) ei poikennut vanhoilta poluilta julkistaessaan keskiviikkona neljännen ja tällä erää myös viimeisen budjettiehdotuksensa pääkohdat.

Orpon budjetti noudattelee tälläkin kertaa lähes pilkulleen hallituksen keväisen kehysriihen linjauksia, jotka nekin perustuivat pääosin hallituksen jo paljon aikaisemmin tekemiin päätöksiin.

Uusia menoeriä, jotka eivät vielä kehysriihessäkään olleet esillä, on budjetissa vain häviävän vähäinen murto-osa sen 55,1 miljardin loppusummasta. Rajaliikenteen valvontaan ja pienten lasten rokotusohjelmaan ehdotetut muutamat miljoonat eivät riitä tekemään esityksestä vaalibudjettia.

Ja juuri vaalibudjetista hallitusta ovat viime viikkoina varoitelleet edellisten vaalikausien kokemusten perusteella monet talousasiantuntijat valtiovarainministeriön omista virkamiehistä lähtien.

Talousviisaiden mukaan olisi jo korkea aika kiristää finanssi-politiikkaa.

Orpon budjetissa on tosin piirteitä, joiden perusteella kriittisimmät arvioitsijat voivat luonnehtia sitä vähintään köyhän miehen vaalibudjetiksi.

Huolestuttavinta on, että vaikka Suomi ratsastaa parhaillaan kaik­kien mittarien perusteella korkeasuhdanteen harjalla, budjettiehdotus on lukuisten edeltäjiensä tavoin edelleen alijäämäinen. Miinuksen puolelle tosin jäädään enää 1,7 miljardin euron verran, mutta sekin tarkoittaa, että valtionvelka jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna.

Velkaantuneisuus on toki taittunut, ja hyvä niin. Silti on syytä kysyä, milloin valtion budjetti saadaan ylijäämäiseksi, jos se ei onnistu edes nousukauden huipulla.

Orpokin myönsi budjettiaan esitellessään jälleen kerran, että näin vahvassa talouden vireessä ei pidä elää tulevien sukupolvien piikkiin. Siksi velkaantumista on vähennettävä kunnianhimoisesti myös tulevaisuudessa.

Ensi vuoden budjetin osalta Orpo sitoi kuitenkin käsiään jo etukäteen lupaamalla, ettei kenenkään ansiotulojen verotusta kiristetä ostovoiman ja sen myötä hyvän taloussuhdanteen varjelemiseksi.

Orpo on myös luvannut hyvittää palkansaajille kilpailukykysopimuksen kielteiset vaikutukset. Näiden lupaustensa lunastamiseksi hän aikoo valmistella yhdessä ministerikollegoidensa Mika Lintilän (kesk.) ja Sampo Terhon (sin.) kanssa hallituksen budjettiriiheen elokuun lopulle esityksen uusista veronkevennyksistä ja niiden rahoittamiseksi tarvittavista haittaverojen korotuksista.

Keskiviikkona Orpo arvioi tuloveron alennustarpeeksi korkeintaan 300 miljoonaa euroa. Vaikka lopullinen summa jäisi pienemmäksi, sekin olisi vastoin talousviisaiden neuvoja. Niiden mukaan hallituksen olisi jo korkea aika kiristää finanssipolitiikkaa, koska seuraava laskusuhdanne voi jo kolkutella ovella. Siksi valtion talouteen tarvitaan puskuria, jotta taantumassa olisi varaa elvyttää.

Vaalivuoden veroratkaisujen lykkääminen budjettiriihen ratkaistavaksi ei lisää todennäköisyyttä, että hallitus lipsuisi veronalennuksia suosivalta linjaltaan. Päin vastoin, se kasvattaa mahdollisuutta, että valtiovarainministeriön esitys muuttuu riihessä vaalibudjetiksi, jolla hallitus yrittää kääntää nousuun alamaissa matelevan suosionsa.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X