Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Tehottomuus kävi Lamkille kalliiksi

Lahden ammattikorkeakoulun (Lamk) johdolla oli tiistaina kerrottavanaan huonoja uutisia yli 360-päiselle työntekijäjoukolleen. Ensi vuoden talousarvio uhkaa vajota lähes kolme miljoonaa euroa alijäämäiseksi, minkä seurauksena Lamkissa on ryhdyttävä pikaisesti etsimään mittavia säästöjä.

Säästöohjelmassa käytetään työkaluna ajalle ominaiseen tapaan yt-neuvotteluja. Ne koskevat koko henkilöstöä ja niiden vaikutukset voivat kohota jopa 50 henkilötyövuoteen, mikäli henkilöstömenojen lisäksi ei löydetä muita säästökohteita. Toivoa sopii, että löytyy.

Tieto uhkaavasta budjettivajeesta ja yt-nevotteluista uuden lukuvuoden kynnyksellä tuli Lahteen kylmänä suihkuna, eikä ainoastaan Lamkin henkilökunnalle. Alkavaan lukuvuoteen kuten myös seuraaviin on ladattu Lahdessa paljon toiveikkaita odotuksia Lamkin muuttaessa Niemeen, Iskun vanhaan tehtaaseen saneeratulle uudelle kampukselleen.

Syksyllä on pääsemässä täyteen vauhtiinsa myös Lamkin yhteiselo Lappeenrannan – ja pian myös Lahden – teknillisen yliopiston LUTin kanssa, minkä ansiosta Lahdesta voidaan pian puhua oikeana yliopistokaupunkina.

On pystyttävä parempaan, jotta tavoitteet täyttyvät ja talouskurimus loppuu.

Vaikka tulevaisuus on toivoa täynnä, lähimenneisyydessä kaikki ei ole sujunut Lamkissa niin kuin olisi pitänyt.

Ensi vuoden budjetissa häämöttävä valtava vaje juontaa periaatteessa juurensa valtioon, joka vähentää reippaasti Lamkille osoittamaansa rahoitusosuutta. Toimitusjohtaja Turo Kilpeläinen ei kuitenkaan piiloudu hädässä valtion selän taakse, niin muodikasta kuin se tänä päivänä olisikin. Hän myöntää suoraan (ESS 8.8.) leikkauksen johtuvan pääsääntöisesti Lamkin omista tekemisistä.

Valtio leikkasi muutama vuosi sitten valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta noin neljänneksellä. Siitä pitäen yksittäisille oppilaitoksille on ruvettu jakamaan rahaa niiden toiminnan tuloksellisuuden perusteella. Lahdessa tulokset ovat ikävä kyllä jääneet viime vuosina alle Lamkin omienkin tavoitteiden erityisesti opiskelijoiden suorittamissa tutkinnoissa. Tehottomuudesta ruvetaan nyt maksamaan kovaa hintaa.

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Kilpeläinen noudattaa tätä valtioneuvos J. K. Paasikiven tunnetuksi tekemää oppia kertomalla avoimesti, mistä Lamkin vaikeudet johtuvat. Toki hänen on varsin tuoreena toimitusjohtajana helppo osoittaa sormella vanhoja syntejä, joista vastuu kuuluu tosiasiassa hänen edeltäjälleen.

Kilpeläinen valaa uskoa tulevaisuuteen vakuuttamalla, että Lamk kykenee nostamaan itsensä ahdingosta, johon se on alisuorittamisensa johdosta vajonnut. Lähtökohta on lupaava.

Hyvin perustellulta kuulostaa esimerkiksi linjaus, jonka mukaan säästötoimet kohdistetaan muuhun kuin opetushenkilöstöön, jotta opetuksen järjestäminen ei vaikeudu. Tällä pyritään kaukoviisaasti mahdollistamaan tuloksen tekeminen siten, että valtion rahoitus voisi jatkossa kasvaa.

Ei tosin riitä, että opetus järjestetään niin kuin ennenkin. On pystyttävä parempaan. Niin opettajakunnalla kuin opiskelijoilla näyttää olevan kosolti terästäytymisen varaa, jotta asetetut tavoitteet täyttyvät ja talouskurimus loppuu.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi