Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Eurooppa käy epävarmana Nato-pöytään

Nato-maiden johtajien huippukokous alkaa tänään tiistaina Brysselissä. Euroopan toiveissa on, että Nato-maat kykenisivät osoittamaan yhtenäisyyttä ja päättämään toimista, jotka ovat suunnattu erityisesti Venäjää vastaan. Pelkona kuitenkin on Naton hajaannus ja eripuraisuus, joka sataisi suoraan Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin laariin.

Epävarmuuden aiheuttaja on tietenkin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Perinteisesti Natoa on Yhdysvalloissakin pidetty voimana, joka on taannut rauhaa ja samalla pitänyt Venäjän ja sen edeltäjän Neuvostoliiton poissa Länsi-Euroopasta. Laajemmin Nato on mahdollistanut Länsi-Euroopan vaurastumisen ja maailmanlaajuisen markkinatalouden kehityksen.

Trumpin näkökulma on toisenlainen. Yhteistyöllä tai välillisillä hyödyillä vaikuttaa olevan hänelle varsin vähän merkitystä. Välittömästi viivan alle jäävä luku ratkaisee, ja se on Trumpin mielestä tällä hetkellä selvästi vääränmerkkinen. Hänen ajattelussaan Yhdysvallat maksaa laskut niin Euroopan puolustuksesta kuin kansainvälisestä kaupasta.

Ei Trump tietysti väärässä ole Naton rahoituksesta. Nato-maat sopivat jo vuonna 2014, että jäsenmaiden tulisi käyttää puolustukseensa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ja että 20 prosenttia puolustusbudjetista tulisi käyttää kalustohankintoihin vuoteen 2024 mennessä. Viime vuonna puolustusmenot olivat yli kaksi prosenttia Yhdysvaltojen lisäksi ainoastaan Kreikassa, Iso-Britanniassa ja Virossa. Puolustusbudjetit ovat kuitenkin kasvussa ja yhteensä 18 jäsenmaan arvioidaan täyttävän kahden prosentin vaateen määrävuoteen mennessä.

Siksi sopiva tuliainen voisikin olla hajaannus tai se, ettei ole mitään diiliä.

Tämä ei välttämättä riitä Trumpille, etenkään kun edessä on Helsingin-huippukokous Putinin kanssa. Voi hyvin olla, että Trump haluaa mukaan Brysselistä tuliaisen, jonka hän voi sitten ojentaa Putinille.

Vaikka suuri osa niin Nato-maista kuin kenties myös Trumpin hallinnosta kokee Venäjän uhaksi, ei Trump selvästi näin tee. Siksi sopiva tuliainen voisikin olla hajaannus tai se, ettei ole mitään diiliä. Jos Trump asettuisi esimerkiksi puolustusmenojen vuoksi vastustamaan Venäjää vastaan suunnattuja toimia, sopisi se todennäköisesti Putinille paremmin kuin hyvin. Vastalahjaksi Venäjä saattaisi hyvinkin suostua jonkinlaisiin myönnytyksiin esimerkiksi Syyriassa.

Keskiviikkoon Brysselissä jatkuva Nato-huippukokous näyttää suuntaviivoja paitsi Helsingissä järjestettävään huippukokoukseen, myös maailmanpolitiikkaan laajemmin. Trump ottaa lopulta melkoisen riskin, jos hän päättää jatkaa vuosikymmeniä pystyssä olleiden rakenteiden rapauttamista. America First on selvästi Trumpin johtoajatus, mutta maailmassa, jossa pelureina on Kiinan ja Intian kaltaisia nousevia mahteja ja ratkottavana yhä laajempia ja monimutkaisempia ongelmia, voi omapäinen ja itsekäs yksittäisten dillien hierominen vielä kostautua.

Euroopan pitää olla valmis maksamaan turvallisuudestaan. Toisaalta Yhdysvallatkin tarvitsee Eurooppaa. On hyvä muistaa, että Naton 5. artikla keskinäisestä puolustusvelvoitteesta on aktivoitu vain kerran. Juuri Yhdysvallat tarvitsi liittolaistensa tukea, kun terroristit olivat hyökänneet Yhdysvaltoihin vuonna 2001.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X