Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Tutkimustieto kyseenalaistaa oletuksia

Suomalainen työttömyysturva onkin kannustava. Näin kertoo perjantaina julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin selvitys. Usein julkisessa ja erityisesti poliittisessa keskustelussa on murehdittu sitä, miten suomalaisten työttömien ei ole kannattaa tehdä töitä. Vattin selvitys kyseenalaistaa väittämän.

Työnteon kannustavuutta lisäämään otettiin vuonna 2014 käyttöön 300 euron suojaosa. Vattin mukaan suojaosan käyttöönotto lisäsi työntekoa vain hieman. Työnteon kannustavuutta suojaosa lisäsi etenkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta, mutta kannustavuus oli joka tapauksessa varsin hyvä jo aiemmin. Suomessa palkkatulo leikkaa työttömyysetuutta varsin maltillisesti verrattuna useimpien muiden maiden järjestelmiin.

Kannustimet eivät ole olleet esteenä työttömyyden aikaiselle työnteolle, eivät ennen suojaosan käyttöönottoa eivätkä varsinkaan sen jälkeen. Vuosina 2014–2016 työttömyysaikainen tulotaso oli kahdella kolmasosalla ansiopäivärahaa saaneista yhtä suuri tai suurempi kuin ansiopäivärahan perusteena ollut palkka.

Tästä huolimatta työskentely työttömyyden aikana on edelleen varsin vähäistä, etenkin miehillä. Syitä on etsittävä esimerkiksi työmarkkinoiden rakenteesta: pätkä- ja osa-aikatyöt ovat tavillisimpia naisvaltaisilla palvelu- ja hoitoaloilla.

Kannustimet eivät ole olleet esteenä työttömyyden aikaiselle työnteolle.

Vattin selvitys vahvistaa toisaalta tiedetyn. Niin sanotut kannustinloukut saattavat olla todellisia etenkin peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajille, jotka saavat myös tarveharkintaisia sosiaalietuuksia, esimerkiksi toimeentulotukea. Tosin asumistuen suojaosan käyttöönotto vuonna 2015 paransi Vattin arvion mukaan tilannetta.

Työmarkkinatuen saajien keskuudessa työttömyysaikainen työskentely on todennäköisesti vähäistä myös siksi, että joukossa on paljon ihmisiä, joiden edellytykset työllistyä ovat huonot, oli kannustinloukkuja tai ei. Toisaalta Vatt muistuttaa, että työttömyyden aikainen työskentely ennustaa poikkeuksellisen hyvin myöhempää työllistymistä työmarkkinatuen saajien joukossa. Siksi erityisesti heikossa asemassa olevat työttömät saattavat hyötyä sovitellusta päivärahasta ja suojaosista.

Yksi johtopäätös Vattin selvityksestä voisikin olla, että nykyjärjestelmä ei ole ainakaan esteenä työkykyisten ja -haluisten työllistymiselle. Sen sijaan kenties enemmän resursseja ja uudistuksia kaivattaisiin siihen, miten heikoimmassa asemassa olevat saataisiin työmarkkinoille. Tästä näkökulmasta voi kysyä, ratkooko hallitus esimerkiksi aktiivimalleillaan työttömyyden hankalimpia kysymyksiä, vai heikentävätkö suunnitelmat niiden asemaa, joiden mahdollisuudet työllistyä ovat muutenkin huonoimmat.

Laajemmassa kuvassa Vattin selvitys on tärkeä muistutus tutkimustiedon merkityksestä. Merkittäviä poliittisia linjauksia saatetaan tehdään puutteellisin tiedoin. On sinänsä ymmärrettävää, että välillä paine päätöksiin yksinkertaisesti edellyttää toimia. Tutkimus kun on usein poliitikon näkökulmasta valitettavan hidasta.

Tällaisissa tilanteissa olisi kuitenkin perusteltua toivoa nöyryyttä muutoksiin, mikäli tutkimus osoittaa päätösten perusteena olleet oletukset vääriksi. Virheen myöntäminen ei ole merkki tyhmyydestä.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X