Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Asevelvolliset halutaan samalle viivalle

Puolustusministeriön työryhmä esitti maanantaina, että Jehovan todistajien erillisoikeus vapautukseen asevelvollisuudesta tulisi kumota. Esitys ei ollut suuri yllätys sen jälkeen, kun hallinto-oikeus katsoi alkuvuodesta, että Jehovan todistajien vapautus syrjii muita totaalikieltäytyjiä, jotka tuomitaan asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta kieltäytymisestä vankeusrangaistukseen. Hallinto-oikeuden päätöstä tosin saatetaan vielä punnita Korkeimmassa oikeudessa.

Myös puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) etukäteen antama ohjeistus siitä, ettei esitys saa vaarantaa yleistä asevelvollisuutta, kavensi työryhmän vaihtoehtoja.

Syrjimättömyysnäkökulmasta niin työryhmän kuin hallinto-oikeudenkin näkemys on perusteltu. Kun maanpuolustuksen kulmakivi Suomessa on yleinen asevelvollisuus, on kansalaiset syytä asettaa samalle viivalle.

Jehovan todistajia koskevan poikkeuslain kumoaminen ei tosin helpota sitä ongelmaa, että totaalikieltäytyjille määrättyjä vankeusrangaistuksia ovat pitäneet ongelmallisina niin YK:n ihmisoikeuskomitea kuin Euroopan neuvosto. Vankeuteen tuomittavien määrän voi olettaa kasvavan, kun osa Jehovan todistajista todennäköisesti kieltäytyisi jatkossa niin varusmies- kuin siviilipalveluksesta.

Kansalaiset on syytä asettaa samalle viivalle.

Kovin suurista määristä ei Jehovan todistajien ja muiden totaalikieltäytyjien kohdalla puhuta. Vuosittain asevelvollisuudesta vapautetaan satakunta Jehovan todistajaa. Totaalikieltäytyjiä taas on ollut vuosittain joitakin kymmeniä. Viime vuonna varusmiespalvelukseen astui vajaat 25 000 miestä.

Työryhmän toinen vaihtoehto olisi ollut esittää kaikkien muidenkin vakaumukseensa vetoavien vapauttamista asevelvollisuudesta. Pelkona kuitenkin on, että vakaumuksen perusteella tapahtuvan vapauttamisen laajentaminen lisäisi totaalikieltäytymisen suosiota niin paljon, että maanpuolustuksen perusta romahtaisi. Nykytilanteessakin asevelvollisuuden yleisyys on tosin tulkittava Suomessa kohtuullisen laveasti. Koko ikäluokasta asepalveluksen suorittaa noin 40 prosenttia ja miehistä noin 70 prosenttia. Lisäksi vain pieni osa asevelvollisista kertaa armeijataitoja myöhemmin säännöllisesti.

Syrjimättömyyden lisäksi asevelvollisuutta on käsitelty myös tasa-arvon näkökulmasta. Maanpuolustuksessa tilanne on edelleen kaukana ihanteellisesta. Kutsuntoihin osallistuvat vain miehet, joista suurin osa suorittaa varusmies- tai siviilipalvelukseen.

Tilanteen korjaamiseksi entisen puolustusministeri Elisabeth Rehnin ajatushautomo esitti toukokuussa, että asepalveluslaki muutettaisiin kansalaispalvelukseksi, joka koskisi kaikkia 18–30-vuotiaita kansalaisia. Vaikka maanpuolustus ja asevelvollisuus herättävät Suomessa suuria tunteita, on vaihtoehdoista ja kehitysehdotuksista pystyttävä keskustelemaan. Rehnin ajatushautomon avaus on yksi esimerkki.

Harva suomalainen kiistää sitä, etteikö Suomella pitäisi olla tavalla tai toisella uskottavasti järjestetty maanpuolustus. Kun Nato-korttia on heiluteltu viime aikoina lähinnä kokoomuksen puoluekokouksessa, on itse tuotettu puolustuskyky vaatimus myös jatkossa.

Jonkinlainen laajempi asevelvollisuusuudistus voi hyvinkin olla lähivuosina tarpeen jo pelkästään puolustusteknologian ja kustannusten oletetun kehityksen vuoksi.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi