Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Perustuslain valvonta puhuttaa taas

Sote-uudistus törmäsi viime vaalikaudella perustuslakiin, ja niin oli käydä tälläkin vaalikaudella.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ensimmäinen esitys valinnanvapauden toteuttamiseksi palautui eduskunnan perustuslakivaliokunnasta viime kesänä tylysti uudelleen valmisteltavaksi. Korjatustakin versiosta valiokunta löysi kosolti ongelmia, mutta ei kuitenkaan niin ylitsekäymättömiä, etteikö niitä voitaisi eduskunnan omin voimin paikata.

Perustuslakivaliokunta valmisteli tuoreinta sote-lausuntoaan tapansa mukaan pitkään ja perusteellisesti, lopulta yhteisymmärryksen löytäen. Työn ehdittyä jo loppusuoralle valiokunnasta vuoti kuitenkin julki luonnos, joka järisytti eduskuntaa ja nostatti taas keskustelun perustuslakivaliokunnan roolista.

Vuoto sai monet poliitikotkin epäilemään ääneen, kykeneekö kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta tosiasiassa työskentelemään niin puhtaasti puoluepolitiikan yläpuolella kuin sen pitäisi. Moni myös kysyi, onko valiokunnasta tullut jarru, joka estää yleisesti välttämättömiksi arvioitujen yhteiskunnallisten uudistusten toteutumisen perustuslain kaapuun kätketyillä puoluepoliittisilla perusteilla.

Valiokunnan jäsenet voivat kuunnella liiankin herkällä korvalla asiantuntijoita.

Esimerkiksi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) äityi pohdiskelemaan julkisesti pian vuodon jälkeen, pystyykö perustuslakivaliokunta vastaamaan niihin muutostarpeisiin, joita yhteiskunnassa vallitsee. Hän ehdotti harkittavaksi, tulisiko valiokunta korvata monista muista maista tutulla perustuslakituomioistuimella.

Orpon aloite ei saanut välitöntä vastakaikua. Lännen Median kyselyssä (3.6.) 85 prosenttia vastanneista runsaasta sadasta kansanedustajasta vastusti ajatusta.

Orpokin on aiemmin vastustanut perustuslakituomioistuinta. Sen perään ovat eri aikoina huutaneet vuorollaan lähinnä ne poliitikot, joiden ajamat hankkeet perustuslakivaliokunta on tyrmännyt.

Perustuslakivaliokunnassa kansanedustajat valvovat itse työnsä perustuslainmukaisuutta, mikä sotii vallan kolmijako-oppia vastaan. Jäseniltä ei edellytetä juridista koulutusta. Siten he voivat kuunnella liiankin herkällä korvalla asiantuntijoita, joilla myös voi olla ajettavanaan maailmankatsomuksesta kumpuavia tarkoitusperiä.

Perustuslakituomioistuinten jäsenet tapaavat olla ammattijuristeja, mikä vähentää riskiä perustuslain tulkitsemisen politisoitumisesta. Kokonaan ei riskiltä silti voitaisi välttyä, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden työskentelystä on aina voitu havaita.

Perustuslakituomioistuimen heikkoudeksi on mainittu, että se ottaa kantaa lakeihin vasta jälkikäteen. Valiokunta antaa lausuntonsa etukäteen, minkä ansiosta eduskunnasta ei yleensä pääse maailmalle perustuslakia vastaan sotivia lakeja. Toki siinä ohessa on saattanut jäädä toteutumatta myös joitain tarpeellisia uudistuksia.

Jos perustuslakivaliokunta halutaan korvata vähemmän poliittisella elimellä, esimerkkiä voisi hakea Ruotsista. Siellä vaikuttaa riippumaton lakineuvosto, joka ottaa kantaa kiistanalaisiin lakiesityksiin ennen niiden lopullista hyväksyntää. Valmiin lainsäädännön säännönmukaista jälkikontrollia Ruotsissa ei ole, eikä myöskään meillä. Siihen puutteeseen perustuslakituomioistuin voisi olla vastaus.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X